Biojätteen väärinlajittelulla on ikäviä seurauksia

Väärin lajiteltu jäte voi pilata muidenkin jakeiden ilmastohyödyt.

Biojäte on ilmastoystävällistä, kun sen lajittelee oikein. Suurin ilmastohyöty on siitä syntyvä biokaasu, kertoo ympäristöasiantuntija Tiia Merta Finnish Consulting Groupista (FCG).

– Mitä enemmän ihmiset lajittelevat biojätettä oikein, sitä enemmän voidaan tuottaa hyvälaatuista biokaasua.

Biojätettä lajitellaan silti edelleen väärin, jolloin se menettää mahdolliset ilmastohyötynsä.

Biokaasun valmistaminen tukee niin uusiutuvan kuin kotimaisen energian tuotantoa. Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) mukaan biokaasua saadaan biojätettä mädättämällä. Mädätysprosessissa syntynyttä kaasua hyödynnetään lämmön ja sähkön tuotannossa, ja siitä voidaan myös jalostaa ajoneuvojen polttoainetta, biometaania.

– Jos moni lajittelee biojätteen väärin, kaasulaitokset eivät välttämättä pysty hyödyntämään sitä. Tämä kerätty jäte kierrätetään tai hävitetään muilla keinoilla, jotka ovat todennäköisesti ilmastonäkökulmasta haitallisempia, Merta tarkentaa.

Osa jätteestä taas päätyy kompostiksi, jota käytetään muun muassa mullan raaka-aineena.

Parantamisen varaa on

Biojätteen erilliskeräys yli 10 000 asukkaan taajamissa on ollut pakollista heinäkuusta 2024 lähtien. Vaihtoehto keräykselle on kompostointi omalla kompostorilla. Merta kertoo uusien jätemääräysten edistäneen oikeinlajittelua.

Biojätettä päätyy silti esimerkiksi muovi- ja metallipakkausjätteen sekaan pilaantuneiden elintarvikkeiden myötä. Väärään astiaan päätyneenä se haittaa myös muiden jätteiden kierrätystä ja käsittelyä.

– Se sotkee muut jätteet ja tekee niiden jatkojalostamisesta hankalaa ja saattaa joskus pilata koko jäte-erän. Esimerkiksi kartonkijätteen sekaan laitettu biojäte tekee kartongista märkää ja likaista, selittää Merta.

Syyt jätteiden väärinlajitteluun ovat inhimillisiä. Merta arvioi biojätteen lajittelun voivan vaatia muita jätejakeita enemmän vaivaa, ja mitä enemmän taloudessa on asukkaita, sitä useammin astia täytyy tyhjentää. Nämä seikat voivat houkuttaa heittämään vaikkapa ruuantähteet sekajätteeseen. Kompostointikaan ei aina tarjoa ratkaisua.

– Monet kokevat sen vaikeaksi tai epäkäytännölliseksi.

Kokonaisuudessaan suomalaiset lajittelevat jätteitä hyvin, selviää FCG:n toteuttamasta koostumustutkimuksesta vuodelta 2024. Väärinlajittelun haittoja ei voi kuitenkaan sivuuttaa, sillä Merta kertoo biojätteen olevan jopa suurin kotitalouksien jätejae.

Mitä biojätteeseen kuuluu?
o Hedelmien ja vihannesten kuoret
o Ruuan tähteet
o Kalanruodot, luut
o Jähmettyneet rasvat
o Kananmunakennot
o Kahvin- ja teenporot, teepussit ja suodatinpaperit
o Pehmopaperit, kuten talouspaperit, lautasliinat ja nenäliinat
o Kasvinosat ja kuihtuneet kukat
o Pienet määrät haravointijätettä
o Lemmikkieläinten puupohjaiset kuivikkeet (esimerkiksi purut ja pelletit)