Koronakriisi on pakottanut tapahtuma-alan siirtymään livelavoilta verkkoon. Etätapahtumien suosio on yllättänyt järjestäjät, mutta talousongelmia ne eivät ratkaise.
Syyskuussa järjestetty Dekkarifestivaali oli yksi verkkoon siirtyneistä tapahtumista. Noin kuusituntinen ohjelma typistettiin neljään tuntiin, eikä perinteistä kirjailijoiden ja lukijoiden juhlaillallista voitu järjestää. Muutoin ohjelma toteutettiin kuin ennenkin. Lähetys tarjosi kaksi eri “esiintymislavaa” eli suoratoistoa, joista valita.
Dekkarifestivaalin ohjelmajohtaja Outi Mäkinen uskoi etätapahtuman onnistuvan, mutta oli aluksi huolissaan, välittyykö tunne ja läsnäolo näyttöpäätteen läpi.
– Tilanne oli uusi meille kaikille. Kun kamerat käynnistyivät, kirjailijat onnistuivat esiintymään kuin livetilanteessa. Tämä kävi yllättävän luontevasti, Mäkinen kertoo.
Dekkarifestivaali rikkoi kävijäennätyksensä ja osallistujamäärä yli kymmenkertaistui viime vuodesta. Tapahtuma ei ollut enää paikkasidonnainen, joten se sai uutta yleisöä ympäri Suomea ja myös ulkomailta. Yleisön näkökulmasta säästyttiin matka- ja majoituskustannuksilta.
Kävijäpalautteissa on kiitelty, kuinka vaivatonta osallistuminen on kotisohvalta. Moni kertoi katsoneensa lähetyksen alusta loppuun, koska tauot sai pitää kotona vapaasti. Kun yleisö oli valmiiksi verkossa, palautteen määrä pysyi myös runsaana.
– Yhtään negatiivista palautetta en ole vielä saanut.
Pitkän päälle kannattamatonta
Verkkoon siirryttäessä päätettiin myös, että Dekkarifestivaali on tänä vuonna ilmainen. Se, mikä säästettiin matkakuluissa sekä tilojen ja tapahtumatekniikan vuokrissa, hävittiin kuvaus- ja suoratoistokuluissa ja etenkin lipputuloissa.
Myös monet muut ilmaisiin etälähetyksiin siirtyneet tapahtumajärjestäjät kertovat, että yleisömäärät ovat kasvaneet tapahtumien verkkoversioissa ja palautteet ovat olleet erittäin positiivisia. Etämahdollisuutta halutaan hyödyntää jatkossakin, mutta lipputulojen menetys on yhteinen ongelma.
– Palautteiden mukaan etälähetys sai välitettyä festivaalitunnelman koteihin. Tappiolle jäimme silti, kertoo Oulun musiikkivideofestivaalin vastaava tuottaja Juhani Oivo.
Etätapahtumien kävijämäärät eivät ole suoraan verrannollisia livetapahtumien määriin, sillä järjestäjät tietävät vain avattujen suoratoistojen määrän, mutta eivät sitä, kuinka moni oli lähetyksen äärellä ja kuinka pitkään.
Kävijämäärät vaihtelivat myös tapahtumatyypistä riippuen. Dekkarifestivaali ylitti kävijäennätyksensä, mutta ilmainen, paikalliseksi ulkoilmatapahtumaksi profiloituva Arabian katufestivaali jäi kävijämäärissä murto-osaan viime vuodesta.
Outi Mäkinen uskoo, ettei tapahtuma-ala palaa enää entiseen. Verkkotapahtuma mahdollistaa selvästi aiempaa laajemman yleisön osallistumisen ja suuremman näkyvyyden. Esimerkiksi ulkomaisten esiintyjien saaminen etäyhteyden kautta voi olla huomattavasti helpompaa ja halvempaa.
Pelkkä ilmainen etätapahtuma ei kuitenkaan ole kestävä ratkaisu.
– Kulttuurista pitää voida maksaa kuten ennenkin. Uskon, että tulevaisuudessa etsitään hybridiratkaisuja, joissa yleisöä ja esiintyjiä voi saada mukaan sekä livenä että verkossa, Mäkinen sanoo.
– Verkkotapahtumat paljastivat potentiaalinsa, joten perinteiseen pelkkään livemuotoon tuskin on paluuta. Enkä niin ehkä haluaisikaan, Mäkinen sanoo.
Etätapahtumia odotetaan lisää. Esimerkiksi metallimusiikkifestivaali Tuska ilmoitti järjestävänsä digitaalisen varjotapahtuman Tuska Utopian lokakuussa, jolloin bändit esiintyvät lavalta yleisölle livekuvan välityksellä. Lokakuussa Helsingin kirjamessut järjestetään myös etänä, mutta lähetys on maksullinen.
Juttua varten on haastateltu etänä järjestettyjen Dekkarifestivaalin, Oulun musiikkivideofestivaalin, Karmarockin ja Arabian katufestivaalin edustajia.