Bioenergia-alalla kamppaillaan sekä hiilineutraaliuden että päästöttömyyden tavoitteiden välillä. Puunpoltto on ollut yksi Suomen isoimmista energianlähteistä kautta aikojen.

Luonnontilaiset metsät ovat vähenemässä, mikä on iso riski luonnon monimuotoisuudelle muun muassa maaperän köyhtymisen takia.

– Luonnon monimuotoisuuden tila on jo nykyisellään heikentynyt Suomessa. Tarvitsisimme enemmän tiukkaan suojeltuja metsiä, erityisesti Etelä-Suomessa, kertoo Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Päivi Tikkakoski.

Metsien päästöt saattavat kumota saavutetut päästövähennykset

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi puun käyttö on otettu osaksi EU:n uusiutuvan energian tavoitteita. SLL:n arvion mukaan tämä voi johtaa siihen, että alun perin toiseen käyttötarkoitukseen ajateltu puumateriaali saattaa päätyä energiapuuksi. Sen seurauksena puun sitoma hiilidioksidi palautuisi nopeasti takaisin ympäristöön.

Jos tavoitteena olisi päästöttömyys, puumateriaalia kannattaisi käyttää pitkäkestoisiin tuotteisiin, kuten rakentamiseen. Puun energiapolton sijasta tämä olisi myös taloudellisesti kannattavampi vaihtoehto.

– EU:n uusiutuvan energian kestävyyskriteerit (RED) ovat monin paikoin liian löysät, erityisesti bioenergian kohdalla. Sen vuoksi niistä on seurannut haitallisia ympäristö- ja ilmastovaikutuksia, kertoo Tikkakoski.

EU:n uusiutuvan energian direktiivin tarkoituksena on edistää fossiilisten polttoaineiden korvaamista puhtaammilla energiamuodoilla

Metsien kasvussa ja maaperässä menetetyn hiilivaraston palautuminen kestää useita vuosikymmeniä, mikä voi siten vaarantaa esimerkiksi Suomen hiilineutraaliustavoitteen toteutumisen.

– Metsäbiomassan tapauksessa tämä saattaa itse asiassa johtaa metsien päästöjen kasvuun siinä määrin, että ne ylittävät saavutetut päästövähennykset esimerkiksi liikennesektorilla, Tikkakoski arvioi.

Ilmastotavoitteiden sekä Venäjän sodan takia energia-alalla on kiire päästä eroon fossiilisista polttoaineista.

Teknologiasta sekä lainsäädännöstä kaivataan ratkaisuja

Suomalainen bioenergia-ala edustaa kokonaisuutena maailman kärkiluokkaa. Bioenergialaitoksissa tuotetaan jo nyt rinnan sähköä ja polttoainetta. Jätemäärää on pyritty minimoimaan osana tavoitetta päästä fossiilisista polttoaineista eroon.

Teknologia, konekannat sekä toimintatavat kehittyvät jatkuvasti ja bioenergia-alan yritykset odottavat voimakasta kasvua. Samalla täytyy kuitenkin miettiä myös luonnon monimuotoisuuden ehtoja.

– Suomen uusissa kriteereissä luonnon monimuotoisuus huomioidaan esimerkiksi tekopökkelöiden sekä tiheikköjen osalta. Niillä on positiivista vaikutusta kaiken kokoisille eläinlajeille, kommentoi toimialajärjestö Bioenergia Ry:n toimialapäällikkö Tage Fredriksson.

Uudet sertifiointikriteerit ottavat paremmin huomioon luonnon monimuotoisuuden.

– Tällä hetkellä biomassatuotanto on kestävällä pohjalla, Fredriksson vakuuttaa.­­

Luonnonsuojelujärjestöt toivovat, että lainsäädäntö ohjaisi koko energia-alaa hyödyntämään enemmän teollisuuden sivuvirtoja jätehierarkian mukaisesti. Myös primäärisen eli jäteperäisen biomassan hyödyntämiseen toivotaan lainsäädännön tukea.