Ilmastonmuutoksen seuraukset vaikuttavat kiinteistöjen kokemaan rasitukseen. Leudot talvet, sateiden runsastuminen sekä jäätymisen ja sulamisen vaihtelut tihentävät ylläpito- ja korjaussyklejä. 

Kiinteistöalalla riskikohteina pidetään vuosien 1960–1990 kerrostalokantaa. Sen rakennusajankohtana ei vielä tunnettu kaikkia julkisivujen kosteudensietoon vaikuttavia tekijöitä. Esimerkiksi kuorimuuratuista tiilijulkisivuista puuttuvat kunnolliset tuuletusvälit.

Pelkän valmistumisvuoden perusteella riskejä ei kuitenkaan voi arvioida. Lähivuosina korjauksia on luvassa nuorissakin taloyhtiöissä.

— Syynä ovat yleensä kosteutta huonosti kestävät materiaalivalinnat, työvirheet sekä herkät liitokset, sanoo kuntotutkija Santtu Suvanen. 

Suvasen mukaan suurin uhka julkisivuille ovat plussakelitalvien viistosateet. Säännöllisesti suoritettavien tarkastusten avulla ongelmat voidaan tunnistaa, jolloin korjaustoimenpiteet saadaan tehtyä ajoissa.

Suvanen suhtautuu kuitenkin epäilevästi taloyhtiöiden valmiuteen ennakoivan kunnossapidon toimissa.

— Oma kokemukseni ja havaintoni kentältä on, että systemaattinen seuranta ja huolto-ohjeiden mukaiset tarkastukset jäävät monesti tekemättä. Korjaustarpeeseen havahdutaan vasta, kun ongelma on jo paisunut.

Helsinki tunnetaan julkisivuistaan, joista yksi kuuluu Kämpille, ja on Theodor Höijerin käsialaa. YIT:n suorittama peruskorjaus valmistuu vuonna 2025.

Yhtiöiden tietotasossa parannettavaa

Kiinteistöliiton yhteiskuntasuhdepäällikkö Janne Salakka vahvistaa Suvasen havainnon. Vuonna 2022 liitto teki jäsenilleen kyselytutkimuksen, jossa selvitettiin taloyhtiöiden varautumista sään ääri-ilmiöihin. Alle 20 prosenttia jäsenyhtiöistä katsoi olevansa varautunut. 

— Kyllä se siltä vaikuttaa, että remontteja tehdään suhteellisen heikoin tiedoin. Ihmismieli toimii niin, että tehdään nykysääntelyn mukaan, eikä osata huomioida 2050- tai 2070-luvun tarpeita, Salakka toteaa. 

Joidenkin remonttien elinkaari on kuitenkin pitkä, Salakka huomauttaa. Silloin olisi huomioitava, millaista rasitusta rakennus kohtaa tulevaisuudessa.

Salakka peräänkuuluttaa taloyhtiöiltä oman kiinteistön tuntemusta. Kauaskantoisia päätöksiä voidaan tehdä vain, jos säävaikutuksia ymmärtävät niin yhtiökokous, hallitus, isännöitsijä kuin mahdollisen remontin urakoitsija. Vaikutukset saattavat määräytyä esimerkiksi rakennuksen mikrosijainnin mukaan. 

Salakan mukaan jokaisen kiinteistön omistajan olisi oltava tietoinen omaan kiinteistöön kohdistuvista riskeistä ja relevanteista haasteista. Arvion pystyy antamaan vain asiantuntija.

Ennakointi keventää kustannustaakkaa

Varautumattomuus on taloudellinen riski, sillä ilmastonmuutoksen vaikutuksia ei pidetä enää vakuutusalallakaan harvinaisuuksina, Salakka muistuttaa. Tulevaisuudessa vakuutusyhtiöt eivät välttämättä korvaa sääilmiön aiheuttamaa vahinkoa kokonaisuudessaan, jos sen olisi voinut ennakoimalla estää.

Usein ennakointi vaatii kuntotutkimusta, sillä ilman sitä tietoa piilevistä vaurioista ja niiden etenemisestä on mahdotonta saada, sanoo Julkisivuyhdistys r.y.:n puheenjohtaja Stina Hyyrynen. Yhdistys on vuonna 2023 laatinut ohjeistuksen ilmastonmuutokseen varautumiseksi. Se on tarkoitus toimia niin taloyhtiöiden, isännöitsijöiden kuin urakoitsijoidenkin apuna.

Kuntotutkija Suvanen korostaa, että kuntotutkimuksen ja muiden tarkastustoimenpiteiden kustannukset ovat pieniä verrattuna merkittävien korjausten hintalappuun. Ennakoiva kunnossapito tarkoittaa pitkällä aikavälillä sitä, että taloyhtiön kustannustaakka on pienempi, Suvanen summaa.