Helleaaltoihin haetaan helpotusta kaupunkisuunnittelusta – Erot kaupunginosien välillä jopa 6 astetta

Ilmastonmuutos on nostanut kaupunkien keskilämpötilaa. Lämpösaarekeilmiön seurauksiin pyritään löytämään ratkaisua kaupunkisuunnittelulla.

Ilmaston lämpeneminen ja pidentyvät helleaallot lisäävät lämpösaarekeilmiön vaikutusta kaupunkialueilla. Helpotusta kuumuuteen pyritään löytämään esimerkiksi viheralueita lisäämällä.

Lämpösaarekeilmiön seurauksena erityisesti tiheään asutettujen kaupunkien keskustoissa on huomattavasti lämpimämpää kuin harvemmin asutuissa taajamissa ja maaseutualueilla. Lämpenevät kesät ja pitenevät helleaallot luovat lämpösaarekeilmiön seurauksena asuinalueille tukalan kuumuuden, jota ei pääse karkuun edes yöllä.

– Kartoituksissa näkyy selkeästi kuumempia alueita. Esimerkiksi harvemmin asuttua Itä-Helsinkiä ja tiiviimpää kantakaupunkia verratessa, kantakaupunki on selkeästi kuumempi. Lämpötilaerot voivat olla parista asteesta jopa kuuteen asteeseen, kertoo Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan väitöskirjatutkija Julia Tuomimaa.

Lämmöstä seuraavat terveyshaitat ovat merkittäviä ja vaikuttavat erityisesti jo haavoittuvassa asemassa oleviin. Tuomimaan mukaan etenkin yli 60-vuotiaat, raskaana olevat, pienet lapset ja kroonisesti sairaat ovat suurimmassa vaarassa helteiden aikana.

Helsingin kaupungin artikkelin mukaan ennenaikaiset kuolemantapaukset nousevat Suomessa jopa sadoilla kuolemilla pitkittyneiden helleaaltojen seurauksena.

Ratkaisuksi valkoisia kattoja ja tuulitunneleita

Vanhoissa kaupungeissa ongelmana on, ettei vanhoja rakennuksia tai niiden sijaintia voida muuttaa. Yli sata vuotta vanhat rakennukset varastoivat paljon lämpöä, jonka seurauksena kuumuus pysyy asunnoissa myös yöllä, vaikka ulkona ilma olisikin jo viileämpää. Kantakaupungin historialliset rakennukset estävät osan mahdollisista ratkaisuista.

– New Yorkissa on esimerkiksi menossa projekti, jossa talojen kattoja on maalattu valkoiseksi. Näin katot eivät sido itseensä auringon säteilyä yhtä pahasti, ja rakennus pysyy viileämpänä. Myös kävelykatujen maalaaminen valkoiseksi vähentää lämmön kerääntymistä.

Helsingin kaupungin väestöennustuksen mukaan Helsingin asukasmäärä tulee lähivuosina kasvamaan noin 8 000 asukkaalla vuodessa. Tulevaisuuden rakentamisessa ja kaupunkisuunnittelussa on otettava erityisesti huomioon lämpösaarekeilmiön tuomat haasteet.

Tuomimaan mukaan yksi keinoista hillitä lämpötilojen nousua kaupungeissa on geometrinen rakentaminen. Geometrisella rakentamisella pystytään esimerkiksi luomaan kaupungin läpi meneviä tuulitunneleita, jotka pitävät rakennukset viileämpinä.

Kaupunkien tiivistyessä on otettava enemmän huomioon viheralueet. Varjostavia viherelementtejä on pyrittävä lisäämään mahdollisimman paljon. Tällaisia ovat muun muassa katupuut, viherkatot ja viherseinät.

– Viheralueisiin yritetään kovasti panostaa jo nyt, mutta se on hankalaa, koska tilaa on Helsingissä rajallisesti, Tuomimaa kertoo.

Mistä lämpösaareke syntyy?

  • Laajenevat ja tiivistyvät kaupungit
  • Rakennusmateriaalit ja vähenevä kasvillisuus
  • Rakennusten, liikenteen ja teollisuuden tuottama hukkalämpö
  • Rakenteisiin varastoituneen auringonsäteilyn vapautuminen, etenkin yöllä
  • Ihmistoiminta, esimerkiksi helleaaltojen aikana käytettävät ilmastointilaitteet