Ilmastonmuutos ei näy Suomen ilmastopaneelin tuoreen raportin mukaan tarpeeksi opetuksessa ja ilmastokasvatuksen toteutus kouluissa jää helposti yksittäisten aktiivisten opettajien harteille.

Nykyisen opetussuunnitelman perusteissa ilmastonmuutosta ilmiönä käsitellään ainoastaan biologiassa, maantiedossa ja ympäristöopissa.

Pinja Sipari työskentelee ympäristökasvatuksen asiantuntijana Toivoa ja toimintaa -hankkeessa. Hän on kouluttanut lähes 600 opettajaa ilmastonmuutokseen ja ilmastokasvatukseen liittyvistä kysymyksistä. Siparin mukaan ilmasto-osaaminen on kouluissa huonolla mallilla.

– Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan muutakin kuin yksittäisten säätiöiden pieniä apurahoja, Sipari toteaa.

Kasvatustieteen maisteri Mona Kavander tutkii ilmastokasvatuksen haasteita Turun yliopistolla. Hänen mukaansa suurimmat haasteet liittyvät opettajien ajanpuutteeseen ja vähäiseen tietämykseen.

– Haasteita aiheuttaa myös muiden opettajien asenteet sekä puutteelliset tiedot ja taidot, kertoo Kavander.

Opettajien ilmastotietämys on puutteellista

Ilmastopaneelin jäsen ja Helsingin yliopiston lehtori Hannele Cantell kokee, että opettajat tarvitsevat nykyistä enemmän tukea ilmastokasvatukseen.

– Läheskään kaikilla opettajaksi opiskelevilla ei missään tapauksessa ole vaadittavia valmiuksia antaa ilmastokasvatusta. Meillä täällä Helsingissä ei ole sellaista kurssia kuin ilmastokasvatus.

Hän peräänkuuluttaa järjestöjen ja täydennyskoulutuksen tärkeyttä. Tulevat opettajat tarvitsevat ilmastokasvatusta, jossa mennään syvälle eettisiin kysymyksiin ja annetaan opettajille kasvatuksellisia keinoja kohdata oppilaiden ahdistusta.

– Mielestäni on huolestuttavaa, että tulevilla opettajilla ei ole kykyä käsitellä lasten ja nuorten tunteita tai ylipäätään kohdata niitä.

Cantellin mukaan opettajat tarvitsevat lisäksi kalenteriin merkittyä, opetussuunnitelman kautta ohjattua aikaa ilmastokasvatuksen toteuttamiseen.

Sakari Tolppanen työskentelee Itä-Suomen yliopistolla tutkijana. Häntä kiinnostaa eniten ilmastokasvatus ja siihen liittyvät teemat.

– Opettajaksi opiskelevat myöntävät olevansa hukassa siitä, mitkä teot vaikuttavat ilmastonmuutoksen hillitsemiseen eniten, kertoo Tolppanen.

Tolppasen mukaan tietoa ilmastonmuutokseen vaikuttavista yksilön teoista tulisi lisätä.

Ilmastokasvatus mukaan opetussuunnitelmaan

Cantellin mukaan opetussuunnitelmia voi olla vaikea tulkita ja tulevat opetussuunnitelmat kaipaisivat selkeyttä.

– Kurssin nimi voi olla esimerkiksi ajankohtaisten kysymysten kurssi ja tästä pitäisi lähteä päättelemään, mitä kurssi pitää sisällään. Tämä on suuri haaste meidän nykyisissä opetussuunnitelmissamme.

Ilmastokasvatus tulisi rakentaa osaksi opetussuunnitelmia ja opetusmateriaaleja. Helsingin yliopisto suunnittelee, että kaikkien opiskelijoiden pakollisiin yleisopintoihin sisällytetään ilmastokasvatuksen jakso. Se on Cantellin mielestä hyvä alku.

– Meillä alkaa uusien opetussuunnitelmien teko nyt syksyllä ja meidän yliopistolta on tulossa kriteerit, että jokaikisen opiskelijan opintoihin pitää sisältyä kestävyysopintoja.

Cantell on kuitenkin toiveikas, että tulevaisuudessa ilmastokasvatus ei jää ainoastaan tiettyjen aineiden opettajien harteille, vaan siitä tulee kaikkien yhteinen agenda.