Noin joka viidennellä suomalaisella on Hengitysliiton mukaan ajoittaisia hengityshäiriöitä tai diagnosoitu hengityssairaus. Rakennusten kosteus- ja homevaurioihin saattaa liittyä hengitystieoireilua ja astman syntymisen riski, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Ikääntyneitä eli yli 65-vuotiaita on Suomessa noin neljäsosa väestöstä.
– Kosteusvaurioiden aiheuttamien terveyshaittojen vaikutus toimintakykyyn on suurin ikääntyneillä ja kroonisesti sairailla, sanoo ympäristöterveyden ja -toksikologian dosentti Kati Huttunen. Huttunen työskentelee THL:n erikoistutkijana.

Kosteusvaurioita pidetään yhtenä merkittävimpänä ympäristöaltisteena, joka aiheuttaa sairauden riskiä Suomessa, selviää THL:n laatimasta Ympäristöterveys-tietopaketista. Huttusen mukaan yksi tunnetuimmista riskeistä on astmaan sairastuminen ja astman oireiden voimistuminen. THL:n mukaan yleisimpiä sisäilman aiheuttamia hengitystieoireita ovat yskä ja hengenahdistus. Oireet kuitenkin riippuvat yksilöllisistä tekijöistä, eli esimerkiksi geeneistä, mutta myös muista seikoista, kuten siitä mitä henkilö tekee kosteusvaurioisessa tilassa eli kuinka kuormittunut hän on.

Kasvavat sademäärät vaikuttavat kosteusvaurioiden yleistymiseen

Ilmastonmuutos lisää Suomessa tuulen ja vesisateen aiheuttamia viistosateita. Viistosateita tutkittiin Valtioneuvoston vuonna 2023 julkaisemassa Rakennusten kosteusvauriot ja ylilämpeneminen muuttuvassa ilmastossa -tutkimuksessa. Tutkimuksessa selvisi, että viistosateet ovat suuri riski kosteusvaurioiden syntymiselle, sillä ne vaikuttavat Suomen sääolosuhteista eniten rakenteiden kostumiseen.

Yllä olevassa taulukossa on mallinnettu Suomen sademäärien muutoksia 28 maailmanlaajuisen ilmastomallin tulosten keskiarvoilla, jotka on esitetty neljälle kasvihuonekaasujen päästöskenaariolle. Pahimmassa skenaariossa, jossa ihminen ei tekisi ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi mitään toimia, sademäärä tulisi jopa kolminkertaistumaan 50 vuodessa eli vuoteen 2075 mennessä.

Huttusen mukaan kosteusvauriot ovat Suomessa yleisiä, mutta ei sen yleisempiä kuin muualla Pohjoismaissa. Esimerkiksi Etelä-Euroopassa on hänen mukaansa enemmän tällaisia homeisia rakennuksia kuin Suomessa.
Kosteusvaurioista johtuvat vakavat sairastumistilanteet ovat Suomessa harvinaisia, ja lievät oireet ovat se tyypillinen ongelma.
Hellejaksojen yleistyminen ja pidentyminen tulee olemaan näillä näkymin vielä isompi ilmastonmuutokseen liittyvä terveysriski Suomessa kuin kosteusvauriot, Huttunen täsmentää.