Suomi tuot­taa kas­vi­huo­ne­kaa­su­ja noin 48 mil­joo­naa ton­nia. Lii­ken­teen määrä tästä on noin 10 mil­joo­naa ton­nia. Suu­rin osa lii­ken­teen pääs­töis­tä syn­tyy hen­ki­lö- ja kuor­ma-au­to­lii­ken­tees­tä.

Hal­li­tus­oh­jel­mas­sa on ta­voit­tee­na vä­hen­tää lii­ken­teen pääs­töt puo­leen vuo­teen 2030 men­nes­sä. Pi­dem­män ajan ta­voi­te on saada kaik­ki lii­ken­ne pääs­töt­tö­mäk­si vuo­teen 2045 men­nes­sä. Yksi va­li­tuis­ta kei­nois­ta on kaa­suau­to­jen tu­ke­mi­nen.

Lii­ken­ne- ja vies­tin­tä­mi­nis­te­riö ha­lu­aa saada 130 000 kaa­su­käyt­töis­tä hen­ki­lö- ja pa­ket­ti­au­toa lii­ken­tee­seen vuo­teen 2030 men­nes­sä. Tällä het­kel­lä re­kis­te­röi­ty­jä kaa­suau­to­ja on noin 16 000 ja lisää tulee hie­man yli tu­han­nen auton vuo­si­vauh­tia. Ver­tai­lun vuok­si eri­lai­sia sähkö- tai hy­bri­di­au­to­ja on lii­ken­tees­sä yli 120 000.

– Pa­rem­min­kin voisi mennä, to­te­aa lii­ken­ne­neu­vos Saara Jääs­ke­läi­nen lii­ken­ne- ja vies­tin­tä­mi­nis­te­riös­tä.

Yksi on­gel­ma Jääs­ke­läi­sen mie­les­tä on EU:n odo­tet­ta­vis­sa oleva pää­tös kiel­tää polt­to­moot­to­ri- sekä kaa­suau­to­jen val­mis­tus vuo­teen 2035 men­nes­sä. Tätä pää­tös­tä en­na­koi­den suuri osa au­ton­val­mis­ta­jis­ta on jo lo­pet­ta­nut tuo­tan­ton­sa tai ai­na­kin mal­lis­to­jen ke­hit­tä­mi­sen.

Jääs­ke­läi­sen mu­kaan se on eri­tyi­sen har­mil­lis­ta, sillä Suo­mes­sa olisi pal­jon po­ten­ti­aa­lia bio­kaa­sun tuo­tan­nol­le sekä yri­tyk­siä, jotka ovat ha­luk­kai­ta te­ke­mään bio­kaa­sus­ta bis­nes­tä. EU:n uusi CO2-raja-ar­voa­se­tus hen­ki­lö- ja pa­ket­ti­au­to­jen val­mis­ta­jil­le val­mis­tu­nee vuo­den 2022 lop­puun men­nes­sä.

Suo­men hal­li­tus an­ta­nut mää­rä­ra­ho­ja säh­kö­au­to­jen han­kin­to­ja ja kaa­suau­to­jen kon­ver­sioi­ta var­ten. Ky­syn­tä ylit­ti tar­jon­nan, tosin tukia käy­tet­tiin enim­mäk­seen säh­kö­au­to­jen os­toon. Tuki lop­pu­nee vuo­den 2022 lo­pus­sa, sillä bud­jet­ti on pian käy­tet­ty lop­puun. Tukea kaa­su­käyt­töi­sen kuor­ma-auton han­kin­taan on kui­ten­kin saa­ta­vil­la vielä vuo­den 2023 puo­lel­la­kin.

Jo­tain po­si­tii­vis­ta­kin on ta­pah­tu­nut. Bio­kaa­sun tuot­ta­jia tue­taan ot­ta­mal­la hei­dät ja­ke­lu­vel­voit­teen pii­riin. Eli bio­die­se­lin si­jas­ta huol­ta­mo voi ottaa tar­jol­le bio­kaa­sua. Lii­ken­ne- ja vies­tin­tä­mi­nis­te­ri Timo Ha­rak­ka (Sd.) on myös eh­dot­ta­nut alen­nuk­sia kaa­suau­to­jen käyt­tö­voi­ma- ja ajo­neu­vo­ve­roon.

Suo­men seu­raa­va ta­voi­te on saada edis­tet­tyä kaa­sun käyt­töä ras­kaan lii­ken­teen polt­toai­nee­na EU-ta­sol­la. Luon­non­va­ra­kes­kuk­sen tut­ki­muk­sen mu­kaan ko­ti­mai­sen bio­kaa­sun tuo­tan­to riit­täi­si kat­ta­maan nel­jän­nek­sen Suo­men lii­ken­teen ku­lu­tuk­ses­ta.

A2B:n autot kul­ke­vat ko­ti­mai­sel­la bio­kaa­sul­la ja säh­köl­lä.

Pääs­töt­tö­myys kil­pai­lue­tu­na rah­ti­lii­ken­tees­sä

Ras­kas lii­ken­ne säh­köis­tyy hi­taas­ti, koska so­pi­vaa ka­lus­toa ei ole pal­joa­kaan tar­jol­la. Sen si­jaan kaasu sopii myös pit­kän mat­kan rah­tiin. Jot­kut kul­je­tus­yri­tyk­set ovat­kin jo siir­ty­neet käyt­tä­mään enim­mäk­seen kaa­sua, kuten Hel­sin­gin Met­sä­läs­sä si­jait­se­va A2B.

A2B:n toi­mi­tus­joh­ta­ja Tero Kakon mu­kaan eko­lo­gi­suus on sel­keä kil­pai­lue­tu ja yri­tyk­sen asiak­kail­le tär­ke­ää. Yri­tyk­sen 55 ajo­neu­voa käyt­tä­vät pää­asias­sa Ga­su­min ko­ti­mais­ta bio­kaa­sua tai tuu­li­voi­mal­la tuo­tet­tua säh­köä.

Kakko uskoo kaa­sun käy­tön li­sään­ty­vän lii­ken­tees­sä jon­kin ver­ran tu­le­vai­suu­des­sa. Kaa­sun tar­jon­nas­sa hän ei näe on­gel­mia.

Val­tio­val­lal­ta hän toi­voo muu­tok­sia ve­ro­tuk­seen, joka oh­jai­si ku­lu­tus­ta. Kaa­suau­tot mak­sa­vat sa­man­suu­rui­sen käyt­tö­voi­ma­ve­ron kuin die­se­lau­tot vaik­ka tuot­ta­vat vä­hem­män pääs­tö­jä.

Marko Ris­sa­nen muun­si Ca­dil­lac-maas­tu­rin­sa kul­ke­maan kaa­sul­la.

Kaa­suau­tok­si muut­ta­mi­nen

Aivan kaik­kia au­to­ja ei saa muun­net­tua kaa­sul­la kul­ke­vik­si. Mi­kä­li pää­tät kui­ten­kin kon­ver­sioon ryh­tyä, lop­pu­tu­lok­se­na au­to­si muut­tuu kaasu/ben­sa­hy­bri­dik­si koska ben­sa­tank­kia ei pois­te­ta ja sitä voi tar­vit­taes­sa käyt­tää. Moot­to­ri­tyy­pis­tä riip­puen auto kul­kee käyt­täen 80/20% kaasu/bensa se­koi­tus­ta tai 100% kaa­sua.

Muu­tos­työ mak­saa 2000¬5000 euroa ja Trafi (Lii­ken­teen tur­val­li­suus­vi­ras­to) myön­tää sii­hen 1000 euron tuen, joka hae­taan jäl­ki­kä­teen. Muu­tos­töis­sä au­toon asen­ne­taan kah­den­tois­ta kilon kaa­susäi­liö, jonka si­säl­tö vas­taa te­hol­taan noin 20:tä ben­sa­lit­raa.

Syys­kuun lo­pus­sa bio­kaa­su mak­soi hie­man yli 2 euroa ki­lol­ta. Ben­sii­nin hin­nak­si muun­net­tu­na tämä vas­tai­si noin 1,3 euroa/litra. Muun­nos­ku­lut saa siis no­peas­ti kui­tat­tua bens­a­pum­pul­la.

Vaik­ka kaasu-auto vai­kut­taa il­mi­sel­väl­tä il­mas­to­teol­ta, muu­tos­töi­tä te­ke­vän Ter­ra­gas-yh­tiön myyn­ti­joh­ta­ja Marko Ris­sa­nen ker­too muu­tos­töi­den vä­hen­ty­neen Ve­nä­jän aloit­ta­man sodan takia.

– Ih­mi­set eivät hah­mo­ta, että bio­kaa­su on 100% ko­ti­mais­ta ei­vät­kä sitä, että ki­los­sa kaa­sua on enem­män tehoa kuin lit­ras­sa ben­saa. He nä­ke­vät vain pum­pul­la, että kaa­su­ki­lo on hie­man kal­liim­paa kuin bensa.

Eli muut­ta­mal­la au­to­si kaa­sul­la kul­ke­vak­si tuet ko­ti­mais­ta teol­li­suut­ta etkä ul­ko­mai­sia öljy-yh­tiöi­tä.

Autat myös luon­toa, sillä kaa­suau­to saat­taa tie­tyis­sä ta­pauk­sis­sa olla jopa ne­ga­tii­vi­pääs­töi­nen, kun elin­kaa­ri­pääs­töt huo­mioi­daan.

Muu­tos­töi­den yh­tey­des­sä auton poh­jaan on asen­net­tu kaksi kaa­susäi­liö­tä.