Jokaisen suomalaisen pitää pystyä pitämään työpäivän aikana lakisääteinen ruokatauko, mutta monissa työpaikoissa on liian kiire. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri Satu Jyväkorpi linjaa tämän tärkeimmäksi asiaksi, joka pitää muuttaa työaikaisessa syömisessä.

–  Lisäksi lounasseteleillä pitäisi pystyä ostamaan myös hedelmiä, hän ehdottaa.

Valtion ravitsemusneuvottelukunta julkaisi tämän vuoden helmikuussa Työaikainen ravitsemussuositus- ohjeen. Se pohjautuu vuonna 2024 julkaistuihin kansallisiin ravitsemussuosituksiin ja tutkimustuloksiin. Tällaiset ohjeet julkaistiin nyt ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin.

– Tämä nyt julkaistu on kuluvan vuosituhannen ensimmäinen ja samoin meidän neuvottelukuntamme. Joskus vuosia sitten Työterveyslaitokselta tuli joku suppeampi ohje, kertoo Jyväkorpi.

Neuvottelukunta nimesi työryhmän tekemään suosituksen vuosi sitten. Sen tekemistä helpotti Jyväkorven mukaan se, että työryhmässä oli mukana monia neuvottelukunnan jäseniä.

– Suositus julkaistiin juuri nyt, koska me olemme saaneet sidosryhmiltä paljon toiveita tällaisesta. Ja toinen syy on se, että tällaisia kohdennettuja ruokasuosituksia on monille eri kohderyhmille, mutta ei juuri työaikaiseen syömiseen, Jyväkorpi sanoo.

Suomalaiset syövät yleisemmin lounaan joko kotona tai eväitä työpaikalla. Kolmanneksi yleisin lounaspaikka on henkilöstöravintola. Työaikaisen ruokailun mahdollisuudet ovat erilaisia eri toimialoilla. Huonoimmat ruokailuolosuhteet ovat matalapalkkaisilla aloilla ja fyysisesti raskailla työpaikoilla.

– Tällä hetkellä suomalaiset työikäiset syövät liikaa suolaa ja liian vähän hedelmiä, Jyväkorpi kiteyttää.

Erityisen toimivana asiana suomalaisten työaikaisessa syömisessä Jyväkorpi nostaa esiin työpaikkaruokalat.

– Miehet syövät buffeteissa enemmän salaatteja ja kasviksia mitä muuten söisivät, kertoo Jyväkorpi.

Helsinki panostaa ravintoon liittyviin verkkovalmennuksiin

Lounasetu on tärkein asia, jolla tuemme työntekijöiden työaikaista syömistä. Näin sanoo Helsingin kaupungin henkilöstöpolitiikan johtaja Joanna Brady-Bister. Hän lisää sen antavan mahdollisuuden ravitsevaan lounaaseen.

Helsingin kaupunki on Suomen suurimpia työnantajia. Se työllistää noin 38 000 työntekijää. Helsingin kaupungilla työskentelee ihmisiä hyvin erilaisissa työsuhteissa ja -oloissa.

–  Kaikille sopivia yhteisiä ohjeistuksia työaikaisiin ruokailuihin ei ole mahdollista tehdä, kertoo Brady-Bister.

Uusiin työaikaisiin ruokailusuosituksiin on tutustuttu jo Helsingin kaupungilla ja niitä aiotaan ottaa käyttöön.

– Meillä on verkkovalmennuksia, joissa kerrotaan ravinnon merkityksestä palautumiseen. Tulemme nyt arvioimaan niiden materiaalien päivitystarpeen, Brady-Bister toteaa.