Koronarajoitukset vähensivät kirjojen lainaamista. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen lainaukset vähenivät vuoden 2019 reilusta 16 miljoonasta vuoden 2020 noin 12,5 miljoonaan.
Kirjoja on kuitenkin lainattu paljon viimeisen kahden vuoden aikanakin. Mutta millä perusteella lainaajat valitsevat luettavaa?
– Markkinoinnilla on paljon merkitystä, sanoo lasten ja nuorten kirjallisuuteen keskittyvän verkkopalvelu Sivupiirin suunnittelija Henriika Tulivirta.
Tulivirran mukaan kiinnostukseen vaikuttavat myös kirjojen saamat palkinnot ja kirja-arviot. Koska lasten ja nuorten kirjoja arvioidaan vähemmän kuin aikuisten kirjoja, jää iso osa lukijoilta löytämättä.
Myös sosiaalisella medialla on tärkeä rooli. Instagramin kirjagram ja Tiktokin booktok ovat kirjoista kiinnostuneiden yhteisöjä, jotka vaikuttavat siihen, mitä kirjoja luetaan.
Nuoret lukevat ilman ennakkoluuloja
Nuoret ovat ennakkoluuttomampia lukijoita kuin aikuiset, eivätkä välitä siitä, mihin kirjallisuuden lajiin heidän lukemansa kirjat kuuluvat, Tulivirta arvioi.
– Aikuiset suhtautuvat välillä kirjallisuuteen jopa elitistisesti ja tuomitsevat usein esimerkiksi viihdekirjallisuuden tyttöjen kirjallisuudeksi. Aikuisilla korostuu hyötyajattelu paljon enemmän kuin nuorilla.
Viime vuosina luetuimpia lastenkirjoja olleet Jeff Kinneyn Neropatin päiväkirja -sarjakuvaromaanit ja Aino Havukaisen Tatu ja Patu -kirjat. Tämän hetken luetuin nuortenkirja on puolestaan Karen M. McManusin Yksi meistä valehtelee.
Tulivirta on sitä mieltä, että viihdekirjallisuudelle on samalla tavalla paikka kuin vakavammalle kirjallisuudelle. Myös viihdekirjallisuudessa käsitellään painavia aiheita.
Hänen työhönsä kuuluu kirjavinkkien antaminen sosiaalisessa mediassa. Vinkkejä eivät kysy yleensä nuoret, vaan esimerkiksi kummit ja opettajat, jotka haluavat tukea lukuharrastusta. Tulivirta kertoo, että kysyjät toivovat yleensä nuoren omiin kiinnostuksenkohteisiin liittyviä vinkkejä. Esimerkiksi identiteettiään pohtivalle nuorelle etsitään kirjoja tukemaan pohdintaa.
(Teksti jatkuu infografiikan jälkeen.)
[infogram id=”50f46ad4-e3ba-492a-a009-6c2c1cb9887b” prefix=”aJA” format=”interactive” title=”Helmet-kirjastot numeroina”].
Kirjailijan sukupuolella on merkitystä
Kirjastoissa käyminen vähentyi koronarajoitusten vuoksi, ja fyysisiä käyntejä oli Helmet-kirjastoissa vuonna 2020 noin 9 miljoonaa. Tämä on peräti 6 miljoonaa kertaa vähemmän kuin vuonna 2019.
Digitaalisessa muodossa olevien kirjojen lainausmäärä kuitenkin kasvoi lähes 1,6 miljoonaan. Tämä on yli 400 000 lainauskertaa enemmän kuin vuonna 2019.
Vuoden 2021 luetuin aikuisten kirja oli Helmet-kirjastoissa Tommi Kinnusen Ei kertonut katuvansa. Kuopion kirjaston lainatuin kirja taas oli Anni Kytömäen Margarita, ja Ylivieskassa Enni Mustosen Näkijä. Luetuimmissa kirjoissa on siis jonkin verran alueellisia eroja, mutta vuosittaisilla kirjalistoilla keikkuvat yleensä samat nimet, eri järjestyksessä tosin.
Tulivirta sanoo, että hänen kokemuksensa mukaan kirjoihin suhtaudutaan eri tavalla riippuen kirjailijan ja kirjan päähenkilön sukupuolesta. Kaksi samaa aihetta käsittelevää kirjaa, joissa toisessa päähenkilö on nainen ja toisessa mies, voidaan pitää kokonaan eri kirjallisuuden lajeihin kuuluvina. Tulivirran mukaan naisten kirjoittamat kirjat luokitellaan paljon helpommin naisille suunnatuksi kevyeksi kirjallisuudeksi.
– Ja joka armas vuosi, kun tulee isänpäivä, miehille suositellaan esimerkiksi sotakirjoja. Minua harmittaa mieslukijoiden puolesta, että heille ei usein tarjota herkempää tai lempeämpää kirjallisuutta.
Tulivirta kertoo, että pandemian aikana kirjoja on varattu selvästi tavallista enemmän, mutta toivoo, että lainaajat palaavat takaisin kirjastoihin selailemaan kirjoja.
– Asiakkaat ovat tervetulleita kyselemään taas vinkkejä työntekijöiltä. Uskon, että se vaikuttaisi lainatuimpien kirjojen listoihin ja siihen, että tuhannet hyllyssä odottavat kirjat löytäisivät jälleen ihmisten luo.