Pidemmät hellejaksot ja rankat sateet ovat ilmastonmuutoksen seurauksia, jotka heikentävät maanviljelyn olosuhteita Suomessa tulevaisuudessa. Näin arvioi Ilmatieteen laitoksen ryhmäpäällikkö Anna Luomaranta.
– Suomessa kuumat jaksot tulevat kesäisin yleistymään, Luomaranta kuvaa.
– Kesällä rankkasateet eivät välttämättä yleisty, mutta ne voimistuvat. Kerralla voi tulla enemmän vettä.
Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät kuumat jaksot lisäävät kuivuutta. Luonnonvarakeskuksen (Luke) johtava tutkija Taru Palosuon mukaan tämä vaikeuttaa myös maanviljelyn olosuhteita.
Anna Luomarannan mukaan ilmastonmuutoksen seuraukset maanviljelylle riippuvat siitä, kuinka tehokkaasti ihmiskunta onnistuu vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään.
Pariisin ilmastosopimuksessa suurin osa maailman valtioista sitoutui rajoittamaan ilmaston lämpenemisen 1,5 asteeseen suhteessa esiteolliseen aikaan.
– Se on nyt ollut ylittyneenä viime vuoden loppupuolelta lähtien, Luomaranta sanoo.
– Ilmastotoimilla ja päästörajoituksilla alkaa olla kiire.
Tuholaisia ja kasvitauteja
Ilmastonmuutoksen ja maanviljelyn suhteen on keskusteltu myös siitä, voisiko lämpenevä ilmasto mahdollistaa joidenkin uusien kasvien viljelyn Suomessa. Voisiko Suomi olla tulevaisuudessa esimerkiksi viinimaa?
Anna Luomarannan mukaan tämä on sinänsä mahdollista. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia tarkasteltaessa on kuitenkin tärkeää katsoa kokonaisuutta, hän sanoo.
– Vaikka ilmastonmuutoksesta seuraisikin yksi tai kaksi positiivista asiaa, joista Suomi voi hyötyä, voi muilla osa-alueilla tulla sitten kielteisiä asioita.
Lämpenevä ilmasto tekee Suomesta otollisemman kasvuympäristön myös maanviljelyn kannalta ei-toivotuille lajeille, Luomaranta toteaa.
– Vaikka viljelykasveja voi tulla lisää, myös haitalliset kasvilajit ja tuhohyönteiset voivat hyötyä, hän sanoo.
Myös Luken erikoistutkija Marja Jalli sanoo, että ilmaston lämpeneminen voi lisätä tuhohyönteisten, kasvitautien ja rikkakasvien määrää.
– Nyt jo on osviittaa alkukesän lämmön mukanaan tuoneista kirppatuhoista, jotka ovat levinneet öljykasveista muihin viljoihin, Jalli sanoo.
Hänen mukaansa kyseisenlaisissa tapauksissa voi olla vaikeaa erottaa, mikä syy on muuttuvalla ilmastolla ja mikä muuttuvilla viljelykäytänteillä. Kokonaisuutena ilmastonmuutos kuitenkin vaikuttaa kasvintuhoojien esiintymiseen, Jalli toteaa.
Päästöt yhä kasvussa
- Ihmistoiminnasta peräisin olevista kasvihuonekaasupäästöistä johtuva maailmanlaajuinen ilmaston lämpeneminen vaikuttaa myös maanviljelyyn olosuhteisiin monin eri tavoin.
- YK:n alaisen hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneeli IPCC:n vuonna 2023 julkaistun arviointiraportin mukaan kasvihuonekaasupäästöjen kasvu jatkuu yhä.
- Raportti peräänkuuluttaa maailman päättäjiltä nopeita toimia päästöjen voimakkaaksi vähentämiseksi, jotta lämpeneminen voitaisiin minimoida ja sen myötä ilmastonmuutoksen pahimmat seuraukset välttää.
- Mitä enemmän ilmasto tulevaisuudessa lämpenee, sitä suurempaa haittaa ilmastonmuutos maataloudelle maailmassa aiheuttaa, raportissa todetaan.
- Tämä haitta voi olla esimerkiksi viljelyolosuhteiden voimakas heikkeneminen kuivuuden seurauksena, mikä taas vähentää ruoantuotantoa kyseisillä alueilla. Esimerkiksi Etelä-Euroopassa laajat alueet ovat vaarassa aavikoitua, osaltaan ilmastonmuutoksen seurauksena, Ylen elokuussa 2023 haastattelemat asiantuntijat arvioivat.
Lähteet:
IPCC, 2023: Summary for Policymakers. Teoksessa: Climate Change 2023: Synthesis Report. Contribution of Working Groups I, II and III to the Sixth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change [Core Writing Team, H. Lee and J. Romero (eds.)]. IPCC, Geneva, Switzerland, s. 1–34. DOI: 10.59327/IPCC/AR6-9789291691647.001
Yle: Aavikon ilmasto saapuu, 5. elokuuta 2023.