Lisätyn todellisuuden eli AR:n avulla on mahdollista mennä paikkoihin, joihin ei muuten pääse: esihistoriallinen kylä, Mars-planeetta, ihmisen verisuoni.
Etenkin peruskoulutasolla AR uppoaa otolliseen maaperään.
– AR:n käyttöön ei tarvita kalliita laitteita, vaan todellisuutta pystyy lisäämään tavallisella kännykällä tai tabletilla. Taloudellinen tilanne kuitenkin määrää sen, kuinka hyvin esimerkiksi kouluihin pystytään hankkimaan tablettitietokoneita, sanoo Petri Silmälä.
Petri Silmälä on Metropolia-ammattikorkeakoulun tietohallintopalvelun suunnittelija ja Digi-mikrokirjasarjan päätoimittaja.
Ongelmana Silmälä pitää sitä, että sovellukset voivat lopettaa toimintansa ilman mitään ennakkovarotuksia. Esimerkiksi kemian opetuksessa käytetty Elements AR lopetti toimintansa vuonna 2018.
– Teknologian ja pedagogiikan pitää kulkea eteenpäin suunnilleen samaan tahtiin. Virhe tehdään silloin, kun teknologiaa käytetään vain teknologian itsensä vuoksi, sanoo Silmälä.
Silmälän mukaan on vaikeaa sanoa, kuinka laajasti tällä hetkellä käytetään lisättyä todellisuutta opetuksessa Suomessa.
Esimerkiksi Isossa-Britanniassa on vuonna 2019 jo kolme yliopistoa, jossa voi väitellä tohtoriksi laajennetun todellisuuden alalta.
• Laajennettu todellisuus eli extended reality (XR) on yläkäsite, jonka alalajeja ovat muun muassa virtuaalitodellisuus (VR) ja lisätty todellisuus (AR).
• Puolalaisessa yliopistossa on rakennettu sovellus, jonka avulla lääketieteen opiskelijat pystyvät matkustamaan verisuonen sisään ja tutkimaan sen rakennetta sisältäpäin.
• Arkansasin yliopistossa on luotu ja tutkittu AR:n avulla esihistoriallisia kulttuureja ja luotu 3D-malli vanhasta kyläyhteisöstä.
• British Columbian yliopistossa mallinnetaan AR:n avulla ihmisaivoja ja tutkitaan esimerkiksi tunteiden muodostumista.