Suomessa on alettu lisääntyneiden sateiden myötä miettiä parempia hulevesijärjestelmiä. Niin kuin esimerkiksi robotiikassa ja lentokoneiden siivissä, mallia on otettu tässäkin luonnosta. Veden juoksua hidastetaan kosteikoilla, suodatinjärjestelmillä, luonnonpuroja jäljittelevillä uomilla ja imeytysaltailla. Näin vesi ehtii yleensä imeytyä maahan tai kasvustoon, eikä aiheuta haitallista tulvimista. Hulevedet ovat joko satanutta tai sulanutta vettä, joka kulkeutuu viemäriverkostoon.
Teknisen vesitalouden professori Harri Koivusalo Aalto-yliopistosta kertoo, että hulevedet halutaan tuoda yhä useammin näkyviin. Vedet voidaan ohjata esimerkiksi puistolampiin, jossa väliaikaisesti saakin olla tulva.
-Nykyään hulevesiä pohditaan viherryttämisen ja kaupunkipurojen ekologian kannalta. Näin järjestelmä ei olisi pelkästään putkiverkosto, vaan luonnontilaisen kaltaisia puroja suosittaisiin uomarakenteina.

Sellainen tulva, joka oli harvinainen 30 vuotta sitten, on yleisempi nyt. Teknisen vesitalouden professori Harri Koivusalo kertoo tämän aiheuttaneen uusia haasteita ympäristön rakentamisessa ja suunnittelussa.
Liukukuvassa näkyy vanhan ja uuden rakentamistavan erot. Vanhassa tavassa vedestä halutaan nopeasti eroon, uudessa hulevesi saa näkyä ja siitä on tehty maisemaelementti.
Perinteisesti taajamien viemäröinnit on suunniteltu niin, että hulevedet saadaan nopeasti siirrettyä pois ja alueet kuiviksi. Tehokkaat viemäriverkostot ovat olleet tärkeitä kaupungeissa, koska sade- ja sulamisvesillä ei ole ollut luonnollisia reittejä imeytyä tai liikkua. Tietokirjailija ja meteorologi Kerttu Kotakorpi pitääkin vanhaa hulevesirakentamistapaa huonona Suomen olosuhteisiin.
– Täällä sataa runsaasti ja sää vaihtelee vuodesta toiseen, ja Suomen luonto on sopeutunut siihen. Kaupunkirakentamisessa vedenkulkua on kuitenkin muutettu niin paljon, että se on vaikuttanut tulvariskiin, Kotakorpi sanoo.

Kaksi luontokirjaa kirjoittanut Kotakorpi toimii nykyään Ylellä luontotoimittajana.
Lisääntyneisiin vesimääriin pitää varautua
Koivusalo kertoo, että lumi sulaa aiempaa nopeammin erityisesti Etelä-Suomessa. Siksi hulevesiä syntyy talvella paljon. Järjestelmät ovat Koivusalon mukaan meillä kyllä melko hyvin mitoitetut, mutta joskus rankkasade yllättää ja vesimäärä on liian suuri.
Myös rakennusinsinööri Hannu Kiuru tuntee lisääntyneen kosteuden tuomat haasteet. Viistosateet ovat yleistyneet, ja sade tulee yhä useammin vetenä. Rakenteiden kosteusvaurioriskiin on tärkeä varautua jo suunnitteluvaiheessa, kun rakennuksen korkeusasemaa määritetään. Hulevesien imeytymistä voi edistää arjessa itse räystäskourujen ja rännikaivojen puhdistuksella.
Sademäärä on Kotakorven mukaan kasvanut Suomessa 30 vuodessa keskimäärin yhdeksän prosenttia ja lämpötila noussut yli kaksi astetta. Suurimmat muutokset ilmastossamme sijoittuvat talviaikaan.

Grafiikka: Sanna Sjöholm. Lähde: Kerttu Kotakorpi