Valtion teknologian tutkimuskeskuksen VTT:n teknologiajohtaja Antti Arasteen mukaan maat ja yritykset pohtivat vaihtoehtojaan päästöjensä vähentämisessä. Esimerkiksi Norja kehittää hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia maakaasun tuotannon yhteydessä.
– Tekniikalla voisi vähentää jopa 80% Suomen energia- ja teollisuussektorin päästöistä, mutta tällä hetkellä se on yrityksille vain kuluerä. Kustannustehokkuus kasvaa laitoksen koon myötä, ja paljon biomassaa käyttävänä maana se voisi olla Suomelle mahdollisuus.
Arasteem mukaan Suomessa ollaan hiilidioksidin hyötykäytössä varastointia pidemmällä. Hiilidioksidista saadaan esimerkiksi polttoainetta ja kemianteollisuuden tarveaineita, kuten liuottimia. Tästä ei kuitenkaan ole ilmastonmuutoksen ratkaisuksi.
– Suurin osa hiilidioksidin hyötykäytön tavoista ei poista hiilidi0ksidia ilmakehästä lopullisesti, vaan kaasut vapautuvat lopulta jotain kautta. Parhaimmillaan toiminta on hiilineutraalia. Harvan tuotteen elinkaari on niin pitkä, että sillä olsi käytännön merkitystä ilmastonmuutokseen.
Hiilidioksidia voidaan myös poistaa suoraan ilmakehästä, joka on hiilinegatiivista toimintaa. Arasteen mukaan teknologia on maailmanlaajuisesti testivaiheessa, ja siitä olisi hänen mielestään hyvä maksaa korvauksia.
Tekniikkaa käytetään toistaiseksi vähän
Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC arvioi, että maaperään olisi mahdollista säilöä 1678-11 100 megatonnia, eli miljardia tonnia hiilidioksidia. Suomen vuosipäästöt vuonna 2019 olivat 58,2 miljoonaa tonnia ja maailman kokonaispäästöt vuonna 2018 55 300 miljoonaa tonnia.
Suomen ympäristökeskuksen ilmastonmuutoksen strateginen johtaja Mikael Hilden sanoo hiilidioksidin talteenottamisen ja varastoinnin mahdollisesti kehittyvän tärkeäksi ratkaisuksi päästöjen vähentämiseen. Paljon riippuu teknologian kehittymisestä.
– Varastoinnilla voidaan vähentää hiilidioksidin määrää ilmakehässä, mikä on olennaisinta. Säilöminen on osoitettu turvalliseksi, mutta se on kallista. Mielestäni ratkaisuja ei ole tarpeen tukea julkisesti, ennen kuin ne ovat todistetusti erinomaisia ja kustannustehokkaita.
Ilmasta polttoainetta
Lappeenrantalainen Soletair Power kehittää ilmastointilaitteita, jotka suodattavat hiilidioksidia sisään otettavasta ilmasta. Laitteessa on biometanointiraktori, jossa tietty bakteerikanta syö hiilidioksidia ja vetyä, tuottaen niistä metaania. Metaania voidaan käyttää kaasukäyttöisten moottorien polttoaineena.
Menetelmiä talteenottaa ja hyötykäyttää hiilidioksidia on useita erilaisia.
Toimitusjohtaja Petri Laakson mielestä hiilidoksidin varastoinnissa ei ole järkeä, sillä siitä voisi tehdä polttoainetta.
– Jos kaikissa Helsingin alueen toimistoissa olisi meidän laite, niillä voitasiin tuottaa neljä prosenttia kotimaisen autoliikenteen vuotuisesta polttoaineesta, tai kaikki kotimaisen lentämisen polttoaine.
Laakson mukaan Suomeen on syntynyt paljon hiilidioksidin hyötykäyttöön perustuvia yrityksiä, mutta he ovat ensimmäisten joukossa saamassa toimintaa voitolliseksi. Tilauksia on kuulemma useita, ulkomaita myöten.