Muuttolinnut palaavat takaisin Suomeen – ilmastonmuutos haastaa lintujen elinolosuhteita

Ilmastonmuutoksella on vaikutuksia lintujen muuttoaikatauluihin ja elinpaikkoihin. Lämpenemisen myötä Suomeen rantautuu uusia pesimälajeja, esimerkiksi jalohaikara.

Afrikassa lintujen talvehtimispaikat vaarantuvat ilmaston lämpenemisestä aiheutuvan alueittaisen kuivuuden vuoksi.

– Ilmastonmuutos Afrikassa lisää alueittain kuivuutta, joka lisää lajien kuolleisuutta. Pitkällä tähtäimellä tämä vaikuttaa lintukantojen vähenemiseen, kertoo Helsingin Luonnontieteellisen keskusmuseon Yli-Intendentti Aleksi Lehikoinen.

Yksi Afrikasta saapuvista lajeista on suokukko. Äärimmäisen uhanalaiseksi luokiteltu ja rauhoitettu suokukko talvehtii Välimeren rantavaltioissa ja Länsi-Afrikassa. Afrikan kuivuuden lisääntyminen uhkaa sen talvehtimispaikkoja, kertoo Lehikoinen.

Lintujen muuttokäyttäytymisessä on ollut muutoksia 30 vuoden aikana Lehikoisen mukaan.

– Kevätmuuton aikaistuminen on ollut keskimäärin noin vuorokauden vuosikymmenessä, eli kovin nopeaa se ei ole.

Lajien matkojen teossa ja muuttoajankohdilla voi olla suuriakin eroja.

– On lajeja, jotka aikaistavat muuttoa hitaammin ja toiset nopeammin. Laulujoutsen on esimerkiksi aikaistanut kevätmuuttoaan noin kuukaudella.

Euroopan muuttoalueet murroksessa

Euroopassa talvehtivilla ilmaston lämpeneminen voi olla jopa eduksi. Esimerkiksi kaulushaikara, harmaahaikara ja peukaloinen ovat Lehikoisen mukaan lajeja, joiden talviaikainen kuolleisuus voi olla huomattavaa kylminä talvina.

Suomeen asti on alkanut pesimään uusia lintulajeja. Suurista pesimämääristä ei kuitenkaan vielä ole Lehikoisen mukaan kyse.

– Ruokosirkkalinnulla, sitruunavästäräkillä ja virtavästäräkillä havaitaan pesintöjä nykyään vuosittain, kun lajit olivat harvinaisia vielä 1980-luvulla.

Jalohaikara on yksi nopeasti Suomeen runsastuva laji BirdLifen mukaan. Jalohaikaran ensimmäisestä onnistuneesta pesimisestä tehtiin havainto vuonna 2018.