Talousmetsälle tyypillistä on isot aukiot, jotka ovat täynnä kantoja tai puunrunkoja. Puita kaadetaan esimerkiksi siksi, että niistä voidaan tehdä sellua ja muita raaka-aineita. Myöhemmissä vaiheissa puusta voidaan tehdä esimerkiksi paperia tai huonekaluja. Suomen pinta-alasta 86 % on metsätalousmaata.
Tutkimusmetsässä puita kasvatetaan ja hoidetaan tutkimuksia sekä kokeita varten. Niiden avulla voidaan tehdä esimerkiksi ennusteita metsien kasvun kehityksestä sekä tutkia luonnon monimuotoisuutta. Tutkimusmetsien lajeja voidaan tutkia jopa sadan vuoden ajan. Yksi tutkimusmetsistä sijaitsee Tuusulan Ruotsinkylässä.
Talousmetsässä voi havaita esimerkiksi kantoja sekä kaadettujen puiden runkoja. KUVA: Adobe Stock.
Tutkimusmetsässä puulajeja kasvaa eri tiheyksillä. KUVA: Topi Kosunen.
Talousmetsälle tyypillistä on saman puulajin kasvu tietyllä alueella. KUVA: Adobe Stock.
Tutkimusmetsässä kasvatetaan myös vieraslajeja. Kuvan oikean laidan etuosassa näkyy vuorimänty, kun taas takana oleva korkea puu on pihta. KUVA: Markus Friman
Talousmetsän puita kaadetaan, jotta niistä voidaan valmistaa esimerkiksi paperia tai huonekaluja. Kuva on Lohjan Kirkniemen paperitehtaalta. KUVA: Topi Kosunen
Luonnonvarakeskus (Luke) ottaa tutkimusmetsästä näytteitä, analysoi ja tutkii tuloksia. KUVA: Adobe Stock.
Talousmetsän voi omistaa esimerkiksi metsäyhtiö. KUVA: Adobe Stock.
Tutkimusmetsien maan haltijana toimii Metsähallitus, joka on tehnyt käyttöoikeussopimuksen Luken kanssa. KUVA: Markus Friman