Pienpuolueet ja sitoutumattomat edustajat aluevaltuustoissa – miten yksittäinen valtuutettu vaikuttaa politiikkaan? Mukana ”varmasti vaikuttamisen tosissaan ottavia”

Kevään aluevaaleissa valitaan uudet valtuutetut Suomen 21 hyvinvointialueelle. Nykyiset sitoutumattomien ja pienpuolueiden edustajat ovat käyneet kokouksissa ahkerasti. Silti yksittäisen valtuutetun mahdollisuudet vaikuttaa ovat kuitenkin rajallisia.

– Palkkiot tai kokemusten hankkiminen tuskin ovat ainoita motivaattoreita ainakaan monelle valtuutetulle. Helpompiakin tapoja niiden saavuttamiseksi olisi olemassa, Turun yliopiston valtio-opin dosentti Juha Ylisalo arvio valtuutettujen osallistumisesta.

Vaalitulosten varmistuttua käydään hyvinvointialueilla paikkaneuvottelut, joissa ratkotaan miten aluehallituksen ja eri lautakuntien paikat jaetaan puolueiden kesken. Varsinkin hallituspaikat tuovat huomattavaa valtaa alueen asioihin. Pienpuolueiden, sekä pienten sitoutumattomien ryhmien edustajat eivät ole kovinkaan vahvoilla neuvotteluissa, sillä suuremmat puolueet vetävät neuvotteluja vaalituloksen voimasuhteiden mukaan.

Taitavat neuvottelijat ja ääniharavat voivat kuitenkin onnistua myös eduskuntapuolueiden ulkopuolella, kuten Lapin aluevaltuustossa: Lapin hyvinvointialueen kolmen valtuutetun sitoutumattomien ryhmä onnistui saamaan paikan aluehallituksessa, sekä kahdessa lautakunnassa. Huomattavasti yleisempää on, että pienryhmät jäävät luottamuspaikkaneuvotteluissa suurten ryhmien jalkoihin

– Demokratiassa kuuluukin olla niin, että vaikutusvalta kasvaa kannatuksen myötä. Pienryhmät voivat kuitenkin tuoda uusia näkökulmia keskusteluun, mikä on arvokasta. Dosentti Juha Ylisalo toteaa.

Ensimmäisissä aluevaaleissa vuonna 2022 valittiin 1379 valtuutettua, joista 18 oli sitoutumattomien ryhmien tai pienpuolueiden ehdokkaita. Ryhmien kokoonpanot myös muuttuivat jonkin verran kauden aikana.

– Pienpuolueet ja sitoutumattomat ovat varsin monipuolinen joukko. Joukossa saattaa olla protestiäänillä valtuustoon nousseita, mutta varmasti myös niitä, jotka ottavat vaikuttamisen tosissaan. Juha Ylisalo arvioi.

Vaikka lautakunnat ja hallitus jääkin pienryhmiltä usein saavuttamatta, on jokaisella valtuutetulla mahdollisuus jättää aloitteita, pitää puheita ja äänestää valtuustossa. Äänestyksissä yksittäinen ääni ei yleensä riitä muuttamaan asioita, eikä muutosesityksiä välttämättä kannata kukaan, silloin kun puoluetoverin tuki puuttuu.

Juha Ylisalo huomauttaa, että pienryhmillä ei ole taustalla järjestökoneistoa, jolta saada tukea aloitteiden tekemiselle. – Lisäksi valtuutetun oma poliittinen kokemus saattaa olla ohutta, joten välttämättä vaikuttamismahdollisuuksia ei osata täysin käyttää.

Pienpuolueiden menestys tulevissa vaaleissa on vahvasti yhteydessä äänestysprosenttiin. Jos vain vakiintuneiden puolueiden äänestäjät lähtevät liikkeelle, tulee näiden puolueiden ulkopuolisilla ehdokkailla olemaan heikot näkymät valtio-opin dosentti Juha Ylisalo arvioi.

Pienpuolueiden edustajat ovat pääsääntöisesti ahkeria valtuustokävijöitä

Suurin osa istuvista pienpuolueiden ja sitoutumattomien ryhmien aluevaltuutetuista on yleensä ollut läsnä valtuuston kokouksissa. Näin käy ilmi 360 journalismia tekemästä selvityksestä, jossa kartoitimme edustajien poissaoloja aluevaltuuston kokouksista julkisten pöytäkirjojen perusteella.

Kolme valtuutettua olivat tammikuuhun 2025 mennessä olleet läsnä jokaisessa valtuuston kokouksessa. Valtuutetuista seitsemän oli ollut poissa vain yhdestä kokouksesta. Läsnäoloprosentti kaikille pienryhmien valtuutetuille nousi 84 %:iin.

Näin selvitimme:
Kävimme läpi hyvinvointialueiden vaalitulokset ja kaikki saatavilla olevat julkiset valtuustojen kokousten pöytäkirjat. Osassa pöytäkirjoja osanottajaluetteloita ei ollut saatavilla. Kävimme läpi kokoukset tammikuuhun 2025 saakka, hyvinvointialueet ehtivät vielä kokoustaa ennen kauden vaihtumista, joten tilasto ei edusta koko valtuustokautta.

Lisäksi kaikille alueille ei valittu pienryhmien edustajia. Selvityksessä ei myöskään otettu huomioon, mikäli joku isommista puolueista loikkasi kesken kauden pienpuolueiden joukkoon, vaan pohjana käytettiin vaalitulosta. Yhdellä alueella luottamushenkilö erosi kesken kauden, joten loppukauden tilasto on hänen seuraajansa.

Hyvinvointialueet osana paikallisdemokratiaa
– Pienpuolueella viitataan eduskunnan ulkopuolisiin, eli sellaisiin puolueisiin, joilla ei ole yhtään kansanedustajaa.
– Aluevaltuustot valitaan uudelleen kevään kunta- ja aluevaaleissa.
– Alueiden tehtävänä on vastata sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista, sekä pelastustoimesta.
– Alueita on yhteensä 21, Helsingin kaupunki vastaa itse sotepalveluistaan yksin.
– Yhdeksällä alueella ei valittu yhtään pienpuolueiden valtuutettua viime vaaleissa.