Pihlaja on monelle nuorelle suomalaiselle musiikin kuuntelijalle tuttu, vaikka nimi olisi vielä tuntematon. Viime vuonna julkaistu Adi L Haslan kappale Kevät nousi hitiksi radiossa, sekä suoratoistopalveluissa. Spotifyssa kyseistä kappaletta on kuunneltu yli yhdeksän miljoonaa kertaa, eli kappale on myynyt tuplaplatinaa. Kertosäkeessä kuultava naisääni kuuluu Pihlajalle, vaikka alun perin suunnitelma oli toinen.
— Minun piti vain mennä demolle laulamaan. Ajattelimme, että kappaleeseen sopisi vanhempi tunnettu naislaulaja, jotta siihen tulisi vanhemman naisen karismaa, sillä kertosäe on lainattu aikaisemmilta vuosilta, Pihlaja kertoo.
Demolaulujen laulamisen jälkeen suunnitelma kuitenkin muuttui. Nuori naislaulaja onnistui suorituksellaan tuomaan kappaleen tähän päivään.
— Kaikki sanoivat, että ei hitto, tämän pitää jäädä tähän, Pihlaja nauraa.
Kappaleen menestyminen tuli artistille todella isona yllätyksenä. Pihlaja muistelee, että kappaleen alkutaival Spotifyssa oli tahmea. Yhtäkkiä kappale nousikin Suomen Top 50-listan sijalle neljätoista, ja jatkoi kipuamista aina ensimmäiselle sijalle asti. Se pysyi myös ensimmäisenä niin pitkään, että sillä tehtiin uusi ennätys suomalaisten artistien joukossa.
— Se oli todella epärealistinen, mutta samaan aikaan siisti fiilis.
Siirrytään ajassa kuitenkin hetkeksi taaksepäin. Pihlajan tapauksessa kaikki alkoi jo ala-asteella, jolloin hän meni pianotunneille. Pianotuntien jälkeen kuvioihin astuivat laulutunnit, sekä vielä myöhemmin siirtyminen musiikkiluokalle.
— Jostain se palo musiikin esittämiseen syntyi. Myöhemmin se syttyi myös tekemiseen. Perinteinen musiikkitarina, Pihlaja hymähtää.
Musiikki pysyi Pihlajan elämässä ja hän alkoi työskennellä tuottajien kanssa. Samaan aikaan kun hänen ystävänsä päätyi Sony Musicille työharjoitteluun, Pihlaja teki musiikkia uuden tuottajan kanssa. Pihlaja pyysi ystäväänsä soittamaan demonsa Sonyn A&R:lle eli ihmiselle, joka hoitaa uusien artistien hankkimisen. Demot herättivät kiinnostuksen, ja Pihlaja sai sopimuksen.
Tällä hetkellä Pihlaja on julkaissut omaa musiikkiaan kuusi kappaletta, ja niitä valmistuu koko ajan lisää. Päätöstä albumin julkaisemisesta ei ole kuitenkaan vielä tehty, sillä albumipolitiikka on muuttumassa.
— Harva artisti julkaisee enää albumeja. En tiedä kootaanko kappaleitani jossain vaiheessa albumiksi, vai julkaistaanko niitä vain singleinä tai EP-muodossa.
Normaaliksi työpäiväksi musiikin parissa Pihlaja määritteleekin studiopäivän, jolloin hän viettää aikaa studiolla aamupäivästä iltaan. Musiikkia tehdessään hän pyrkii sekoittamaan sanoitukseen myös fiktiota tai hänelle läheisen ihmisen elämää.
— Yleensä kappaleissa oleva alkuperäinen tunne kuitenkin liittyy omaan elämään tai se on minun oma tunne, Pihlaja huomauttaa.
Naisartistin asemassa oleminen Suomen musiikkimarkkinoilla ei ole aina helppoa. Kritiikki siitä, miksi naisartisteja tulee ”koko ajan” lisää ja heidän tarpeettomuudestaan on myös kantautunut Pihlajan korviin.
— Kyllä sitä on välillä pitänyt miettiä, mikä erottaa minut muista. Mutta jos jollain muulla on sama unelma kuin minulla, niin miksi jättäisin omani toteuttamatta?
Pihlajan mukaan miesartistien kohdalla keskustelu ei ole samassa mittakaavassa, mutta se on kasvanut räppipiirien myötä.
— Tulee sanomista, että räppäreitä on joka kulmalla, Pihlaja naurahtaa.
Pihlaja tunnustaa itse kuuntelevansa monia naisartisteja ja nimeää Ellie Gouldingin laulajaksi, jonka kanssa tekisi kappaleen, jos hän saisi valita kenet tahansa.
— Voisi kyllä olla outoa, jos toinen säkeistö olisi englanniksi ja toinen suomeksi, hän nauraa.
— Me tehtäisiin varmaan joku iso ”pop balladi” yhdessä, Love Me Like You Do -kakkonen.
Pihlajan pyydettäessä kuvailemaan itseään yhdellä sanalla hän päätyy pikaisesti sanaan ilo. Iloa ei kuitenkaan tulla kuulemaan hänen kappaleillaan.
— Olen ihmisenä positiivinen ja iloinen, mutta musiikkiin laitan tummempaa juttua ja kipuiluja. Musiikki on se kanava, johon puran kyseisiä asioita, hän pohtii.
Haastattelun aikana Pihlajasta välittyykin iloinen ja vitsaileva ihminen. Hän kertookin, että moni ei tunne tätä puolta hänestä.
— Olen kuitenkin enemmän tilannekoomikko, vitsinkertoja en ole. Rehellisesti sanottuna en muista varmaan yhtäkään vitsiä.
Pihlaja kertoo unelmoivansa, että keikkojen myymisen suhteen tilanne olisi stabiili viiden vuoden päästä.
— Eikä vain viiden vuoden päästä, vaan niin kauan, kun musiikkia haluan tehdä työkseni.