Teatterien tulonmenestykset ovat tänä vuonna arviolta kymmeniä miljoonia euroja, Suomen Teatterit ry:n toiminnanjohtaja Tommi Saarikivi arvioi.
Katsojakapasiteetit vaihtelevat eri teattereiden välillä, koska tilat ovat erilaisia. Haastavin rajoite on 1–2 metrin turvavälien pitäminen rajallisissa sisätiloissa. Siksi teatterien täyttöaste on vain 30–40 prosenttia.
Kansallisteatterin suurelle näyttämölle mahtuu normaalisti noin 700 katsojaa, mutta nyt sisälle otetaan vain noin 240. Saarikiven mukaan esitysten toteuttaminen vajaalla yleisökapasiteetilla toimii vähän aikaa.
– Keväällä teattereille kanavoitu tuki oli 40 miljoonaa, millä pyrittiin varmistamaan toiminnan jatkuvuus, Saarikivi toteaa.
Tuki mahdollisti sen, että teatterien ei tarvinnut sulkea oviaan tai lomauttaa vakituisia työntekijöitä. Syksylle saatiin valmisteltua kevennettyä ohjelmistoa.
Totuus on kuitenkin se, että ennemmin tai myöhemmin rahat loppuvat, koska tappio kasvaa koko ajan. Siksi Saarikivi pitää alan kannalta elintärkeänä, että katsojat löytävät teatteriin.
Konkreettisia toimia
Jotta edellytykset edes pienennetylle toiminnalle voisi jatkua, teatterit satsaavat nyt henkilökuntansa ja asiakkaidensa turvallisuuteen. Saarikivi toteaa, että valtakunnallisesta ohjeistuksesta keskusteltiin kevään mittaan.
Hän ajattelee, että olisi ollut kaikkien edun mukaista, jos mahdollisimman monella yleisötilaisuuksia järjestävällä taholla olisi ollut samat käytännöt. Tällä tavoin katsojien ei olisi tarvinnut opetella jokaisessa teatterissa uusia toimintaohjeita. Saarikiven mukaan se olisi lisännyt turvallisuuden tunnetta.
Kansallisteatterin päävahtimestari Matti Patana kertoo oman työpaikkansa toimista. Kansallisteatterin suurella näyttämöllä vain joka toinen penkkirivi on käytössä. Yksittäisten katsojien tai seurueiden välissä on yksi penkki. Paikkanumerot ovat toistaiseksi vain viitteellisiä, mutta riveistä yritetään pitää kiinni.
Väliajalla ja esityksen päättyessä katsojat poistuvat salista rivi kerrallaan. Katsojat ovat hänen mukaansa suhtautuneet rajoituksiin ymmärtäväisesti.
– Vaikka puhutaan, että kesällä rajoituksista on lipsuttu, niin ei se täällä teatterissa ole juurikaan näkynyt. Voidaan sanoa, että yleisömme on fiksua.
Jokainen teatteri hoitaa omat erityisjärjestelynsä itsenäisesti. Esimerkiksi Kansallisteatterissa katsojat otetaan vastaan kapean aulan sijaan jo ulkona ja naulakot ovat poissa käytöstä. Salin ovet avataan jopa puoli tuntia ennen esityksen alkua. Näin pyritään varmistamaan turvavälien säilyminen.
Katsojien naamio
Kansallisteatterin aula ja sali siivotaan huolellisesti ennen jokaista esitystä. Käytännössä tämä tarkoittaa kaikkia käsin kosketeltavia pintoja, kuten kaiteita, ovien kahvoja ja käsinojia.
Patana itse kulkee visiiri kasvoillaan, eikä henkilökunta ota katsojien lippuja käteen. Käsidesiä kehotetaan ottamaan jo heti ovella, ja teatteri suosittelee katsojien pitävän kasvomaskia esityksen aikana.
– Annamme vahvan kehotuksen maskin käyttämiseen. Emme kuitenkaan pakota, koska ihmisillä saattaa olla joitakin syitä, etteivät pysty käyttämään sitä. Toivon kuitenkin, että kaikki jotka kykenevät käyttäisivät sitä.
Henkilökunta ei ole vielä todistanut tilannetta, jossa katsoja olisi tullut sairaana teatteriin. Sellaisessa tilanteessa katsojaa pyydettäisi lähtemään kotiin ja jättämään yhteystietonsa, jotta teatteri voisi tarjota korvaavan lipun.
Patana on sitä mieltä, että teatterissa käyntiä ei pidä välttää koronavirustilanteen vuoksi.
– Olen vakaasti sitä mieltä, että teatterissa on turvallista käydä. Olen nyt kuukaudenpäivät nähnyt, että täällä on käynyt fiksua väkeä. On mukava katsoa, kun ihmiset ovat järkeviä. Teatterissa käyvät ainakin ovat. Teatteriin on turvallista tulla, ja me pidämme huolta lopusta.
Suomen Teatterit ry:n Tommi Saarikiven mukaan terveysviranomaisten puolelta on saatu jopa kiitosta siitä, kuinka vakavasti teatterit ovat suhtautuneet turvaväleihin ja katsojien turvallisuudesta huolehtimiseen.
Tällä hetkellä tärkeintä on varmistaa, että edes se katsomon kolmasosa saadaan täyteen.