Pasilan uuden Mall of Tripla -ostoskeskuksen avajaisissa tehtiin historiallinen ennätys.

Avajaispäivinä puolalaisen LPP Groupin liikkeet rikkoivat jopa Lontoon liikkeidensä avajaisten myyntiennätykset. Pikamuodilla tarkoitetaan halpoja, massatuotannolla valmistettuja vaatteita.

Pikamuodin suurimpana ongelmana pidetään ympäristön kuormittumista. Halpa hinta houkuttelee ostamaan enemmän ja uutta. Massatuotannossa valmistetun vaatteen laatu ilmenee usein heikoksi, jolloin vaate voi menettää ryhtinsä jo muutaman pesukerran jälkeen.

Pikamuotia myyvät liikkeet uusivat myös mallistonsa usein. Kausivaatteiden lisäksi mallistot saattavat jopa vaihtua muutaman viikon välein.

Pikamuodin seurauksena suomalaiset heittävät vaatteita pois keskimäärin 13 kilogrammaa henkeä kohden vuodessa. Tämä ilmenee Suomen Ympäristökeskuksen tutkimuksesta. Tulos on vuodelta 2015, mutta tutkijat eivät usko luvuissa tapahtuneen suurempaa muutosta – ainakaan alaspäin.

Tekstiiliteollisuus kehittyy

Tekstiiliteollisuuden tutkimus kehittyy jatkuvasti. Aalto Yliopiston muodin tutkimuksen professorin Annamari Vänskän mukaan tuotantoprosessin raaka-aineita on tutkittu vähitellen 2000-luvun puolivälistä lähtien.

Pikamuotiongelmaan on esitetty ratkaisua lainsäädännöllä. Vänskän mukaan lainsäätäjät eivät ole kuitenkaan heränneet Suomessa ongelmaan.

Lainsäädännön näkökulmasta ongelmaksi muodostuu myös ilmiön kansainvälisyys. Vaatteet valmistetaan muualla, jolloin lainsäädännöllä voidaan vaikuttaa vain tuontiin ja myyntiin, ei valmistukseen.

Vastuullisemman tekstiilialan puolesta

Jyväskyläläinen tekstiilialanyritys Riva Clothing keskittyy vastuullisesti tuotettujen vaatteiden myyntiin verkossa.

Yritys käyttää tuotteissaan GOTS-sertifioitua luomupuuvillaa. GOTS-sertifikaatti takaa tuotteen ekologisemman valmistusprosessin.

Riva Clothingin yrittäjä Eeva Geier kertoo yrityksen liikeidean syntyneen halusta tarjota mahdollisuuden ostaa laadukkaita perusvaatteita muualta kuin pikamuotiyrityksiltä.

Yrityksessä pidetään tärkeänä vaatteiden valmistusprosessin kokonaisvaltaista vastuullisuutta. Ekologisuuden lisäksi valmistusprosessin eettisiin ongelmiin tulisi keskittyä.

– Luomupuuvillan käyttö vaatteissa ei paljoa auta, jos se on ommeltu liian pienellä palkalla tai pahimillaan lapsityövoimalla, Geier sanoo.

Sekä Geier että Vänskä näkevät tekstiilialan tulevaisuudessa valoa. Vänskän mukaan Suomessa on tutkittu, että viimeisen viiden vuoden aikana ihmiset ovat heränneet ajattelemaan kuinka vaatteet valmistetaan.

– Vastuullisuutta pohtivien kuluttajien ryhmä on kuitenkin huomattavasti pienempi. Suuret massat juoksevat edelleen pikamuodin ja halpojen hintojen perässä, Vänskä sanoo.

Suurin osa suomalaisista haluaisi tehdä muutoksen ostoskäyttäytymiseensä. Ajatusmaailmasta tekoihin siirtyminen on kuitenkin vielä vaiheessa.