Pilvi Virtaselle runkkaaminen on tärkeä työkalu stressin hallintaan ja itsestä huolehtimiseen

Sek­siak­ti­vis­ti ja bur­les­ki­tai­tei­li­ja Pilvi Vir­ta­sen mie­les­tä runk­kaa­mi­nen on edel­leen tabu. Vir­ta­sen mu­kaan runk­kaa­mis­ta ei pidä hä­ve­tä, sillä sil­loin sek­sin har­ras­ta­mi­nen voi olla vai­ke­aa.

Cloud Be­De­vil on ylpeä runk­ka­ri. Sek­siak­ti­vis­ti ja bur­les­ki­tai­tei­li­ja Pilvi Vir­ta­sel­le runk­kaa­mi­nen tar­koit­taa muun muas­sa it­ses­tään huo­leh­ti­mis­ta ja ra­kas­ta­mis­ta.

─ Runk­kaa­mi­nen on mi­nul­le hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti tär­keä työ­ka­lu. Sillä voi muun muas­sa hal­li­ta stres­siä ja pitää yllä sek­si­suh­det­ta it­sen­sä kans­sa. Runk­kaa­mi­nen va­paut­taa ke­hos­sa myös mie­li­hy­vä­hor­mo­ne­ja, Vir­ta­nen ker­too.

Vir­ta­nen to­teut­taa sek­siak­ti­vis­mia nos­ta­mal­la sek­si­asioi­ta esil­le so­si­aa­li­ses­sa me­dias­sa. Vir­ta­nen pyr­kii nor­ma­li­soi­maan sek­si­kes­kus­te­lua. Hänen mie­les­tään runk­kaa­mi­nen on edel­leen tabu ja arka aihe.

Mies­ten ja nais­ten runk­kaa­mis­ta ei pi­de­tä sa­ma­nar­voi­se­na

Runk­ka­rin kä­si­kir­jan elo­kuus­sa jul­kais­seen toi­mit­ta­ja Ina Mik­ko­lan mu­kaan runk­kaa­mi­ses­sa on kyse hen­ki­ses­tä ja fyy­si­ses­tä kos­ke­tuk­ses­ta sekä it­sen­sä kans­sa ole­mi­ses­ta. Tois­ta­kin ih­mis­tä voi run­ka­ta.

─ Itse kut­sun runk­kaa­mis­ta runk­kaa­mi­sek­si. Hyvä ni­mi­tys runk­kaa­mi­sel­le on myös soo­lo­sek­si, Mik­ko­la ker­too.

Mik­ko­lan mie­les­tä runk­kaa­mis­ta ei pi­de­tä sa­ma­nar­voi­se­na mies­ten ja nais­ten vä­lil­lä. Runk­kaa­mi­seen liit­ty­vä eriar­voi­suus joh­tuu su­ku­puo­lit­tu­neis­ta ste­reo­ty­piois­ta.

─ Jos nai­nen runk­kaa, sitä pi­de­tään it­sen­sä tut­kis­ke­lu­na ja voi­maan­nut­ta­va­na. Jos mies runk­kaa, häntä pi­de­tään sää­lit­tä­vä­nä mie­he­nä, jolla ei käy flak­si, Mik­ko­la sanoo.

Jot­kut ih­mi­set voi­vat kokea hä­pe­ää runk­kaa­mi­ses­ta. Häpeä joh­tuu Mik­ko­lan mu­kaan esi­mer­kik­si jois­ta­kin us­kon­nol­li­sis­ta suun­tauk­sis­ta, jois­sa runk­kaa­mis­ta ei kat­so­ta hy­väl­lä. Runk­kaus­hä­pe­ää voi silti kokea, vaik­ka ei oli­si­kaan us­kon­nol­lis­ta taus­taa.

Runk­ka­rin kä­si­kir­jas­sa eri­taus­tai­set ih­mi­set pyr­ki­vät häl­ven­tä­mään ja pää­se­mään eroon runk­kauk­seen liit­ty­väs­tä hä­peäs­tä, Mik­ko­la sanoo.

Runk­kaa­mi­ses­ta ei kan­na­ta kokea Mik­ko­lan mu­kaan hä­pe­ää, sillä sil­loin sek­su­aa­li­ter­veys kär­sii. Sama kos­kee yh­teis­kun­taa.

Pilvi Vir­ta­sen mu­kaan run­ka­tes­sa saa aja­tel­la mitä ha­lu­aa, eikä ole väliä mille runk­kaa.

Runk­kaa­mis­ta ei kan­na­ta hä­ve­tä

1950-luvun Suo­mes­sa it­se­tyy­dy­tyk­ses­tä va­roi­tel­tiin kou­lu­jen ter­vey­so­pin kir­jois­sa. Mar­ras­kuus­sa 2018 jouk­ko kon­ser­va­tii­vi­sia kris­til­li­siä jär­jes­tö­jä ja kirk­ko­ja jul­kai­si nuo­ril­le suun­na­tun Kut­su­vat sitä rak­kau­dek­si -op­paan. Yksi op­paan ot­si­kois­ta on Eroon it­se­tyy­dy­tyk­ses­tä. Rat­kai­suk­si tar­jot­tiin it­se­ku­ria.

”It­se­ku­ri on mie­le­käs­tä vain sil­loin, kun ym­mär­räm­me sen syyt. Mitä hal­lit­se­mat­to­mam­min tyy­dy­täm­me ha­lu­jam­me, sitä enem­män ne meitä hal­lit­se­vat”, lu­vus­sa sa­no­taan.

Pilvi Vir­ta­nen on koh­dan­nut it­se­kin runk­kaa­mi­seen liit­ty­viä en­nak­ko­luu­lo­ja.

─ Syn­nyin vuon­na 1987 ja olen kuul­lut, että jos runk­kaan, kä­te­ni kar­voit­tu­vat, Vir­ta­nen muis­te­lee.

Po­liit­ti­ses­ti, am­ma­til­li­ses­ti ja us­kon­nol­li­ses­ti si­tou­tu­ma­ton RFSU-jär­jes­tö tukee muun muas­sa sek­su­aa­li­kas­va­tus­ta. Jär­jes­tön si­vuil­la ker­ro­taan, että kun osaa naut­tia omas­ta ke­hos­ta, oppii pa­rem­min naut­ti­maan sek­sis­tä toi­sen kans­sa.

─ Runk­kaa­mis­ta ei pidä hä­ve­tä, sillä ih­mi­set ha­lua­vat nau­tin­toa. Nau­tin­toa pitää saada. Run­ka­tes­sa saa aja­tel­la mitä ha­lu­aa, ei ole väliä mille runk­kaa.