Nuuksion kansallispuistossa saatiin valmiiksi soiden ennallistamistyö lokakuun loppupuolella. Ennallistaminen tarkoittaa ojien täyttämistä tai patoamista siten, ettei vesi enää poistu suolta.

Soita ennallistetaan Metsähallituksen Luontopalvelujen suunnittelija Helena Lundénin mukaan usein syksyllä, jotta linnut saavat pesiä rauhassa.

Yhteensä Nuuksiossa täytettiin ojia 9,6 kilometriä. Alueelle jäi vielä muutamia ojitettuja soita, joille ei pääse kaivinkoneella. Kyseiset suot ennallistetaan myöhemmin joko käsin tai ne jätetään palautumaan hitaasti luontaisesti.

Lundénin mukaan varhaisimmat ojitukset Nuuksiossa ovat 1940-luvulta ja viimeisimmät 1980-luvun alkupuolelta.

Nuuksiossa ojien täytöillä luodaan paremmat olosuhteet esimerkiksi hillalle sekä eri sammallajeille.

Kansallispuiston ojitetuista soista kulkeutui maaperän humusta ja ravinteita alapuolisiin vesistöihin.

– Ajan kuluessa ennallistaminen parantaa myös näiden vesistöjen tilaa.

Nuuksiossa ojia täytettiin kahdella kaivinkoneella. Kuvaaja: Helena Lundén.

Soilla on merkittävä vaikutus ympäristöön

Metsähallituksen Luontopalvelujen projektipäällikkö Eerika Tapio kertoo, että suurimmassa osassa Suomea on jäljellä vain neljäsosa alkuperäisestä suoluonnosta. Tämän vuoksi moni luontotyyppi ja laji on vaarassa hävitä.

Suot ovat vähentyneet ojitusten takia. Soille on kaivettu ojia, jotta ne kuivuisivat metsätalous- tai peltokäyttöön. Ojittaminen yleistyi 1950-luvulla, jolloin se koneellistui.

Tapion mukaan monet eliölajit ovat riippuvaisia soista. Lisäksi luontaisten soiden vaikutukset alueen vesitalouteen ja lähivesistöihin ovat suuria. Vesitalous tarkoittaa veden luonnollista kiertoa alueella. Ojittamattomat suot auttavat esimerkiksi tasaamaan tulvahuippuja. Kuivina kesinä soilta vapautuu vettä lähiympäristöön.

­– Suot ovat myös merkittäviä veden puhdistajia. Puhdas juomavesi on meille elinehto.

Ojituksen haittavaikutuksiin herättiin Tapion mukaan 1980-luvulla, jolloin soita alettiin ennallistaa.

Ennallistamisesta on enemmän hyötyä kuin haittaa

Ojien tukkimisen jälkeen suon vettyminen on Helena Lundénin mukaan havaittavissa jo muutaman viikon kuluttua ennallistamisesta.

– Suon palautuminen luonnontilaan on aina tapauskohtaista, eikä tarkkoja aikatauluja voi antaa. Suokasvillisuuden palaamiseen kuluu kahdesta viiteen vuotta.

Puustossa muutokset tapahtuvat hitaammin.

Soiden ennallistamisesta aiheutuu päästöjä. Veden alle jäävä puu- ja maa-aines tuottaa kuollessaan ja lahotessaan ilmastolle haitallista metaania, kunnes suolla on taas alkuperäistä kasvustoa.

– Emme kuitenkaan ennallista näitä soita ilmaston takia vaan luonnon monimuotoisuuden vuoksi, Lundén sanoo.

Alkuvaiheen metaanipäästöistä huolimatta luonnontilaiset suot sitovat hiiltä.

­– Pitkällä aikavälillä suot kehittyvät ilmastoa viilentäviksi hiilen kertymisen ja säilymisen takia, Eerika Tapio kertoo.

Viime vuonna soita ennallistettiin ennätysmäärä, lähes 3 300 hehtaaria. Suomessa on tähän mennessä ennallistettu yhteensä noin 32 000 hehtaaria sadoilla suojelualueiden soilla.

Nuuksion ennallistamistyöt ovat osa Hydrologia-LIFE -hanketta, joka on Tapion mukaan yksi maailman suurimmista soiden ennallistamishankkeista. Hanke pyrkii soiden lisäksi purojen ja lintuvesien turvaamiseen 103 kohteessa Natura-alueilla vuosina 2017–2023.