Suomi toisena kielenä opintoihin saattaa päätyä oppilaita, jotka pärjäisivät äidinkielen tunneilla – näin kielitaito saattaa jäädä heikommaksi kuin pitäisi

S2-opetuksen tarkoitus on antaa omantasoista suomen kielen opetusta maahanmuuttajataustaisille oppilaille, mutta monet vanhemmat kokevat käytännön eriarvoistavaksi. S2 ei välttämättä anna valmiuksia jatko-opintoihin. Osa korkeakouluista vaatii magnan arvosanaa S2-opinnoista, kun äidinkielestä riittää approbatur.

Nadja Nikkarisen tytär aloitti ensimmäisen luokan helsinkiläisessä peruskoulussa syksyllä 2019. Nikkarinen ja hänen puolisonsa ovat molemmat venäläisiä, joten väestörekisterissä lapsen äidinkieli on venäjä. Suomessa äidinkieleksi voi valita vain yhden kielen, ja usein äidinkieleksi valitaan se, jota lapsi oppii puhumaan ensimmäisenä, siis vanhempien kieli.

Kolme viikkoa koulun aloituksen jälkeen Nadja Nikkarinen sai tietää, että hänen tyttärensä on aloittanut suomi toisena kielenä -opinnot. Tieto asiasta tuli koulun Wilma-järjestelmän kautta. Myöhemmin syksyllä vanhempainillassa opettaja sitten kertoi, että kaikille lapsille oli tehty suomen kielen testi lukuvuoden alussa. Testin perusteella oli päädytty siihen, että Nikkarisen tytär osallistuu S2-opetukseen. Missään vaiheessa huoltajilta ei kysytty heidän mielipidettään asiasta.

S2 on vaihtoehtoinen tapa suorittaa suomen kielen ja kirjallisuuden opinnot, ja se on tarkoitettu niille oppilaille, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame.  S2-opetuksen tarkoitus on tarjota jokaiselle oppilaalle omantasoista suomen kielen opetusta.

Nikkarinen oli aluksi huolissaan siitä, kehittyykö hänen lapsensa kielitaito tarpeeksi S2-opetuksessa. Monet muutkin S2-oppilaiden vanhemmat pohtivat sitä, riittääkö opetuksessa saatava kielitaito esimerkiksi suomenkielisiin korkeakouluopintoihin. Osa vanhemmista haluaa lapsensa ehdottomasti tavalliseen äidinkielen opetukseen. Vanhemmat kokevat S2:n eriarvoistavana.

Nikkarinen on lueskellut tyttären suomen kielen oppikirjaa ja huoli on hellittänyt.

Hänen lapsensa käy S2-tunnilla kaksi kertaa viikossa, muut viisi tuntia viikossa tytär osallistuu äidinkielen opetukseen.

******************************************************************************

Vuoden 2018 lopussa Suomessa asui miltei 392 000 henkilöä, joiden äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Vieraita kieliä äidinkielenään puhuvia suomalaisia on Suomen väestöstä 7,1 prosenttia. Yleisimmät kielet ovat venäjä, viro, arabia ja somali.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen Karvin tutkimuksen mukaan suurin osa S2 -opetusjärjestelyistä vastaa oppilaiden tarpeita. Parempi suomen kielen taito on kuitenkin oppilailla, jotka opiskelevat S2-oppiainetta integroidusti tavallisten äidinkielen oppituntien yhteydessä. Osa taas opiskelee omissa ryhmissä, joissa on vain S2-opiskelijoita.

S2-opetuksen suurin haaste on se, että opetusryhmissä oppilaiden lähtötaso vaihtelee suuresti.

Samassa ryhmässä voi olla valmistavalta luokalta tulleita oppilaita, jotka ovat olleet Suomessa vuoden tai pari ja niitä, jotka ovat opiskelleet suomalaisessa peruskoulussa jo esimerkiksi kahdeksan vuotta.

S2-opintojen tarpeen määrittelevät oppilaan opettajat. Herttoniemen yhteiskoulun äidinkielen opettaja Johanna Nousiainen opettaa suomea toisena kielenä yläkoulussa ja lukiossa. Herttoniemen yhteiskoulussa oppilaille tehdään suomen kielen testi seitsemännellä luokalla ja oppilaan siirtyessä lukioon.

– Näin varmistetaan, että oppilaasta saadaan heti koppi, jos tuen tarvetta esiintyy.

Nousiaisen mielestä kielitaidon testaaminen on tärkeää myös siksi, että tieto tuen tarpeesta ei aina siirry koulusta toiseen.

******************************************************************************

Zahra Chaudhary, 19, puhuu pakistanilaisten vanhempiensa kanssa urdua, muu elämä sujuu suomen kielellä. Chaudhary on syntynyt Helsingissä ja käynyt päiväkotia suomenkielisessä päiväkoti Viskurissa. Peruskoulun hän aloitti valmentavalla luokalla Soinisen koulussa, josta siirtyi toisella luokalla tavalliseen luokkaan ja suomi toisena kielenä -opintoihin. Neljänneltä luokalta lähtien hän kävi äidinkielen tunneilla, koska opettajan mielestä Chaudharyn kielitaito oli kehittynyt riittävästi.

– Yläasteella olin taas S2:ssa. Olisin kyllä päässyt sieltä pois, mutta koska kaikki kaverit olivat siellä, en halunnut.

Opetushallituksen mukaan oppilas voi vaihtaa kesken opintojen suomi toisena kielenä opinnoista äidinkielen opintoihin, jos hänen kielitaitonsa on riittävän hyvä. Koulu arvioi oppilaan tason ja on yhteydessä huoltajiin. Perusopetuslain mukaan oppilaan huoltajat tekevät päätöksen lapsen siirtämisestä äidinkielen opetukseen.

Vuonna 2019 julkaistussa Karvin tutkimuksessa huomattiin, että Suomessa syntyneitä ja suomea hyvin osaavia oppilaita oli ohjattu S2-opintoihin. Monien kielitaito jäi siksi puutteelliseksi.

Viikin normaalikoulun lukiossa Zahra Chaudhary siirtyi takaisin äidinkielen tunneille. Lukion S2-opinnot ja äidinkieli eroavat toisistaan huomattavasti: S2-tunneilla keskitytään ennen kaikkea oikeakielisyyteen ja sanojen taivuttamiseen.

Äidinkielen tunneilla Chaudhary kirjoitti ja analysoi erilaisia tekstejä. Se tuntui vaikealta, mutta Chaudhary sai opettajalta tukea äidinkielen opiskeluun.

– Kirjoitin kuitenkin S2:en, jotta saisin paremman arvosanan.

Saman päätöksen on tehnyt moni muukin. Anu Hietarinta on haastatellut maahanmuuttajataustaisia nuoria pro gradu -tutkielmaansa, ja kävi ilmi, että suurin osa päätyi kirjoittamaan S2:n riippumatta siitä, olivatko he osallistuneet S2-opetukseen lukiossa. Hietarinta tekee aikuiskasvatustieteen graduaan Turun yliopiston kasvatustieteiden laitoksella.

– Osa haastateltavistani kertoi, että opinto-ohjaaja oli suositellut kirjoittamaan S2-opinnot siitäkin huolimatta, että oppilas oli suoriutunut menestyksekkäästi äidinkielen opinnoista lukiossa.

Äidinkielenopettajat ovat erimielisiä siitä, kannattaako suomi toisena kielenä -opinnoista vaihtaa kielitaidon parantuessa äidinkielen opintoihin. Osa kannattaa ajatusta, mutta toiset ovat sitä mieltä, että oppilaan edun mukaista on kirjoittaa se aine, josta hän voi saada paremman arvosanan. Virallista linjaa ei asiasta ole. Tämä voi vähitellen johtaa epäreiluun kilpailuun: arvosanojen pisterajat nousevat, kun S2:n kirjoittavat nekin, jotka  osaavat suomea erittäin hyvin.

******************************************************************************

Wonto Drammeh, 19, kirjoittaa ylioppilaaksi tänä keväänä Helsingin medialukiosta. Jo aiemmin hän kirjoitti pakollisena aineena S2-kokeen ylioppilaskirjoituksissa.

– En ole koskaan kyseenalaistanut S2-opintoja, ehkä siksi, että myös kaikki ystäväni ovat opiskelleet suomea toisena kielenä.

Drammeh puhuu äitinsä kanssa fulania ja norjaa, isänsä kanssa mandinkaa ja sisarustensa kanssa suomea.  Hänen äidinkielensä on mandinka. Drammeh syntyi Norjassa, muutti kaksivuotiaana Gambiaan ja kahdeksanvuotiaana Suomeen.

Suomeen muutettuaan Drammeh meni vuodeksi perusopetukseen valmistavalle luokalle. Hän on opiskellut S2-ryhmässä kolmannelta luokalta lähtien.

Kirjoitusten jälkeen Drammeh haluaa opiskelemaan ammattikorkeakouluun liiketaloutta tai sosiaalialaa. Korkeakoulujen opiskelijavalinnassa S2-arvosana voi tuottaa hakijalle ongelmia: keväällä 2020 osa yliopistoista on muuttanut sisäänpääsyvaatimuksiaan niin, että suomenkielisiin koulutuksiin vaaditaan magnan arvosana suomi toisena kielenä -kokeesta.

Tampereen yliopisto perustelee tiukennusta todistusvalintauudistuksella. Yliopisto noudattaa opiskelijavalinnoissa valtakunnallista valintaperustesuositusta, joka on laadittu yliopistojen yhteistyönä. Suositus perustuu viranhaltijoiden kielitaitovaatimuksiin. Laissa määritellään, että hyvää suomen kielen taitoa vastaa S2-oppimäärästä kirjoitettu magnan arvosana. Äidinkielen arvosanaksi riittää hyväksytty eli approbatur.

Opetusneuvos Katri Kuukka Opetushallituksesta on sitä mieltä, että uudistus asettaa äidinkielen opiskelijat ja S2-opiskelijat keskenään epätasa-arvoiseen asemaan. Tällä hetkellä asiaa selvittää moniammatillinen työryhmä, johon kuuluu eri yliopistojen edustajia ja Kuukka itse.

Lähivuosina S2-opetus muuttuu vieläkin vaikeammaksi. Suomeen muuttaa lapsia ja nuoria alueilta, missä ei välttämättä ole ollut mahdollisuutta käydä koulua. Kaikki eivät osaa lukea tai kirjoittaa edes äidinkielellään.  Myös Suomessa syntyneiden maahanmuuttajataustaisten lasten määrä kasvaa. Helsingin vieraskielinen väestö kasvaa 100 000 henkilöllä vuoteen 2035 mennessä. Se tarkoittaa, että 15 vuoden päästä joka neljäs helsinkiläinen puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomen virallisia kieliä.