Nuoren eläkeläisen arki on uuvuttavaa: “Koen olevani huonompi kuin muut”

Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastava Reetta Hiittola on ollut eläkkeellä viisi vuotta. Eläke uusitaan vuosittain ja nuoren kuntoa seurataan jatkuvasti.

Reetta Hiittola, 27-vuotias on määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä. Hän sairastaa kaksisuuntaista mielialahäiriötä, jonka vuoksi jaksaminen vaihtelee. Eläkepäätös annettiin ensimmäisen kerran vuonna 2017, jonka jälkeen sitä on haettu vuodeksi kerrallaan.

Suomessa on noin 30 000 nuorta, jotka saavat eläkettä. Suurimmaksi osaksi alle 30-vuotiaiden eläke koostuu ainoastaan kansaneläkkeestä. Hiittola saa kansaneläkkeen lisäksi myös takuueläkettä.

– Aluksi olin sairauslomalla, mutta kun en ollut vielä sen jälkeen työkykyinen, minulle haettiin eläkettä

Hiittola kokee, että eläkeaika on ollut ajoittain turhauttavaa. Hän on yrittänyt aloittaa koulun useaan otteeseen, mutta voimavarat eivät ole siihen vielä riittäneet.

– Muut samanikäiset pääsevät elämässä eteenpäin ja tekevät asioita. Syyllistän helposti itseäni siitä, että miksi en kykene tähän kaikkeen mihin muut tuntuvat pystyvän

Taloudellinen riippuvuus on Hiittolalle henkisesti raskasta. Tukien saaminen ei ole itsestäänselvyys ja niiden uusiminen vuosittain ahdistaa. Hiittola on löytänyt viime vuosina vertaistuen, joka on ollut hänelle tärkeää. Hän kokee, että olisi tarvinnut sitä aikaisemminkin.

Reetta Hiittola haaveilee kouluun palaamisesta. Häntä kiinnostaa kirjoittaminen.

Lempeämpi suhtautuminen nuoriin eläkeläisiin

Reetta Hiittolan lähipiiri on kannustava ja ymmärtäväinen. Välillä omasta tilanteesta puhuminen sukulaisten kanssa on kuitenkin raskasta.

– Vaikka oma lähipiiri on tukena, välillä esimerkiksi isä saattaa ihmetellä, miksen vieläkään kykene opiskelemaan. Myös vanhemmille ihmisille oman tilanteen kertominen jännittää

Hiittola toivoo, että voisi päästä yhteiskunnan rytmiin takaisin ja olla siinä pidemmän aikaa mukana. Tähän hän toivoisi saavansa enemmän tukea, sillä yksin arkeen palaaminen on haastavaa.

Nuorten eläkeläisten ahdistuksen on huomannut myös Hanna Vierimaa, joka on palveluohjaaja vammaispalvelussa. Hän työskentelee nuorten eläkeläisten kanssa ja tutki nuoria eläkeläisiä myös opinnäytetyössään vuonna 2017.

Vierimaan mukaan nuoret eläkeläiset kokevat usein ahdistusta omasta elämäntilanteestaan

Esimerkiksi kaverisuhteisiin ja parisuhteisiin oma elämäntilanne vaikuttaa paljonkin. Vierimaa kertoo, että nuori saattaa pelätä, että saa toisilta hullun leiman otsaan, koska on eläkkeellä. Myös työnhaku tuntuu hankalalta.

Vierimaa kannustaa suhtautumaan nuoriin eläkeläisiin suopeammin.

– Monet ajattelevat, että nuori on vain lusmu, kun ei jaksa tehdä esimerkiksi töitä. Usein ei nähdä sitä, että eläkepäätös on todella raskas nuorelle ja sen myöntämiseen on painavat syyt.

Vierimaa näkee työssään paljon esimerkiksi kehitysvammaisia eläkeläisiä. Monet heistä haluaisivat tehdä töitä, mutta Vierimaan mukaan työelämän paineet ja suorituskeskeisyys estävät heitä pääsemästä töihin. Heillä olisi kapasiteettia tehdä monia erilaisia töitä.