Tuija Laakso jäi eläkkeelle 60-vuotiaana nivelrikon takia, mutta palasi työelämään viisi vuotta sitten. Ikänsä ja terveydentilansa takia hän päätti kokeilla osa-aikaista keikkatyötä.

– Eläkkeen pienuus yllätti minut. Sillä selviää kyllä, mutta elämä ei ole enää niin kivaa. Ilman keikkatyön tuomia lisätuloja olisin jäänyt täysin kotiin ilman autoa eikä minulla olisi varaa muuhun kuin ruokakaupassa käymiseen, Laakso kertoo.

Vuokratyöyritys ja Laakso sopivat haastattelussa työehdoista; hän ei tekisi työvuoroja öisin, Helsingin seudulla tai enemmän kuin kolmena päivänä viikossa. Laakso sanoo kuitenkin jatkuvasti saavansa ehtojensa ulkopuolisia työtarjouksia, mikä kuormittaa mieltä.

Jos työvuoroa ei ota vastaan, siitä jää merkintä järjestelmään. Merkinnässä mainitaan, että työntekijä on kieltäytynyt työvuorotarjouksesta.

– Meitä on monta vanhaa mummoa, jotka teemme keikkatyötä. Koemme sen niin, että pitäisi jaksaa mutta mitä jos emme kerta kaikkiaan jaksa? Eivät vanhat ihmiset halua sanoa, että en jaksa tulla tänään töihin.

Tuija Laakso on töissä Eurokangas-myymälässä. Nivelrikon takia hänen sormensa ovat usein turvonneet ja kipeät, joka hankaloittaa työssä etenkin kankaan leikkaamista.

Osa-aikatyötä tehdään edelleen vähän

Suomessa on tarjolla niukasti osa-aikaista työtä verrattuna muihin Euroopan maihin. Esimerkiksi Ruotsissa osa-aikatyötä tehdään merkittävästi enemmän kaikissa ikäryhmissä, ja se on yleisempää myös eläkeläisten keskuudessa.

– Keikkatyön ihanuus on se, että saat valita juuri itsellesi sopivat työvuorot. Ikävyys on se, ettei niitä välttämättä ole tarjolla, kertoo Baronan palvelupäällikkö Kaisa Meriläinen.

Hänen mukaansa keikkatyöläinen saa kieltäytyä ehdotetuista työvuoroista, eikä se vaikuta työnsaantimahdollisuuksiin tulevaisuudessa.

Eläkeläisistä apua työvoimapulaan

Työtä haluavat eläkeläiset kertovat kaipaavansa uusia väyliä työn etsintään. Tarvittaisiin uusia, ikäihmisten tarpeisiin räätälöityjä toimintamalleja, jotka helpottaisivat eläkeläisten ja työnantajien kohtaamisia.

– Tämä on varmasti asia, joita yrityksienkin kannattaa miettiä. Ikääntyneiden työnteosta on tärkeää keskustella sekä koko eläkejärjestelmän että yhteiskunnan kannalta, sanoo Eläketurvakeskuksen ekonomisti Sanna Tenhunen.

Vanhuuseläkkeellä työskentely on yleistynyt viime vuosina. Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan kolmasosa 63–80-vuotiaista työskentelee tai heillä on kiinnostusta työskennellä vanhuuseläkkeellä. Suurin osa heistä haluaisi työskennellä osa-aikaisesti tai keikkatyönä.

Vakautta ja rutiineja

Tuija Laakso täyttää ensi vuonna 68 vuotta. Silloin hänen eläkkeensä määrä tarkistetaan uudelleen, ja se nousee jonkin verran.

– Jos se on vain muutaman kympin suurempi, niin kyllä kauhulla ajattelen eläkkeelle jäämistä, hän pohtii.

Eläkepäiviltä Laakso odottaa tavallisia, arkisia asioita; päivittäisiä metsälenkkejä ja puolukoiden keräämistä syksyisin. Rutiineja, joille vapautuu tilaa työn jäädessä pois elämästä.

– Tiedän, ettei eläkkeelläni reissata maailmalla, mutta haluan tehdä elämästäni vakaan ja säännöllisen. Sitä odotan.

Tuija Laaksolle ompelu on rakas harrastus, josta hän ei aio luopua eläkepäivilläkään – ”Vaatteen valmistuksessa parasta on sen teknisyys ja se, että voin luoda vaatteesta juuri niin yksilöllisen kuin haluan.”