Viimeisin vakavista loukkaantumisista sattui jääkiekon Liigassa, kun Lahden Pelicansin hyökkääjä Aatu Jämsen sai iskun päähänsä taklaustilanteessa jääkiekko-ottelussa Helsingin IFK:ta vastaan marraskuussa 2023.
Jääkiekon liigaseura Hämeenlinnan Pallokerhon huoltaja Aleksi Nevalainen kertoo jääkiekkoon liittyvän vaarallisuutta jo sen vuoksi, että laji on vauhdikas ja sisältää paljon kontakteja.
– Pienemmät lihasperäiset ja muut vammat ovat lajissa yleisimpiä. Tapaturmaiset isot vammat ja murtumat ovat kuitenkin edelleen harvinaisia, kertoo Nevalainen.
Huoltajan roolissa oleva Nevalainen vastaa joukkueen varusteista ja kertoo pelaajien käyttävän suurinta osaa varusteista tunnollisesti.
– Pelaajat välittävät omasta terveydestään. Joitain pelaajia häiritsee esimerkiksi kaulasuoja enemmän kuin toisia, mutta haitta on kuitenkin pienempi kuin suojasta tuleva hyöty.
Kaulasuojien käyttö jääkiekossa yleistyi, kun maailmalle levisi uutinen yhdysvaltalaisen Nottingham Panthersissa pelanneen Adam Johnsonin kuolemasta lokakuun 2023 lopulla. Luistin viilsi Johnsonin kaulaa Ison-Britannian Challenge Cupin ottelussa, ja hän kuoli saamiinsa vammoihin myöhemmin sairaalassa.
Jääkiekkoon liittyviä suojia sekä varusteita kehitetään jatkuvasti. Viimeisimpinä varusteina lajin pariin ovat saapuneet rannesuojat sekä viiltosuojasukat. Myös kaukaloiden reunoista on tehty turvallisempia taklauksia varten.
– Tapaturmat ovat aina ikäviä tapauksia, mutta kaikkiin niistä ei välttämättä olisi voitu vaikuttaa, oli varusteet kuinka hyvät tahansa, kertoo Nevalainen.
Jääkiekko tuskin tuntuisi jääkiekolta, ilman vauhtia ja kontakteja.
Hämeenlinnan Pallokerhon Aleksi Nevalainen myöntää jääkiekon sisältävän paljon vaaratilanteita.
Pesäpallovarausteiden kehittyminen haastaa pelaajat
Janakkalan Janan pesäpalloilija Kaisa Kuittisen, 22, mielestä pesäpallon varusteissa voisi olla vielä kehitettävää. Tapaturmat ovat kiertäneet Kuittista itseään hänen uransa aikana, mutta niiden todistamiselta hän ei ole voinut välttyä.
– Välineet ovat kehittyneet huippuunsa, mutta pysyykö pelaajien fysiikka sekä refleksit enää kehityksen perässä, pohtii Kuittinen.
Etukentällä pelaava Kuittinen on pohtinut muun muassa siepparin paikan turvallisuutta. Lyönnit tulevat kovaa kotipesää lähellä olevia ulkopelaajia kohti ja aikaa reagoida on vain vähän. Etukentän vaarallisuudesta kertoo myös viime kesänä nähty tapaturma, jonka seurauksena Manse PP:n Saaga-Angelia Raudasoja sai pallon kasvoihinsa.
– Olen itse lyönyt lyönnin, jonka seurauksena etukentällä olleen ykkösvahdin silmänpohjaluu murtui. Olen myös todistanut joukkuetoverini kasvoihin saamaa osumaa pallosta, kertoo Kuittinen.
Kokemukset kentällä ovat saaneet Kuittisen pohtimaan mahdollisia lisävarusteita. Rintapanssari, hammassuojat ja jo viime kesänä edellä mainitulla Saaga-Angelia Raudasojalla nähty häkki kypärässä ovat varusteita, joita Kuittinen olisi valmis myös itse kokeilemaan.
– Uudet varusteet olisi varmasti tuotava jo treenikauden aikana kokeiluun, jotta varusteet olisi mahdollista omaksua käyttöön ennen kesää. Taustalla on kuitenkin ajatus, jos kukaan muu ei käyttäisi näitä varusteita niin käyttäisinkö itse, pohtii Kuittinen.
Pesäpallon Kuittinen kokee kuitenkin turvallisemmaksi kuin monen muun joukkuelajin, sillä kontaktit jäävät lajissa minimiin. Sisäpeli on selvästi ulkopeliä turvallisempaa, sillä vain etenijä on alttiina lyöjän lyönneille.
Varusteiden ja pelikenttien kehittäminen lajeissa kertoo siitä, että pelaajien turvallisuudesta ollaan aidosti kiinnostuneita. Tarvitaanko kehitykseen kuitenkin aina jokin tapaturma, joka herättää pohtimaan tarvetta uusille ja paremmille varusteille.
– Vaarallisuutta vähätellään, kunnes jotain sattuu, toteaa Kuittinen.
Pesäpallon turvallisuus on herättänyt ajatuksia myös Janakkalan Janaa edustavassa Kaisa Kuittisessa.