Drooneista haetaan kasvavassa määrin apua ohjelmistokehitykseen. Maatalousalalla drooneista saatava tieto auttaisi muun muassa vähentämään manuaalista työtä kuten satojen tarkistamista kävellen, tarkentamaan maataloustoimenpiteitä kuten kasvinsuojelua sekä havaitsemaan paremmin kasvustoja, joilla ravinnepuutoksia esiintyy.

‒ Esimerkiksi pellolle ei voi mennä silloin, kun siellä on kasvusto. Drooni tuo apua siihen, että huonommin kasvaville alueille pystytään kohdentamaan hoitotoimenpiteitä, kertoo Luonnonvarakeskus Lukella työskentelevä tutkija Tiina Ylioja.

Tutkimustyötä droonien parissa jo vuosien ajan

Luke osallistui syyskuun alussa järjestettyyn Drone Tournament 2019 –kilpailuun. Osallistumisen ajatuksena oli kartoittaa, minkälaisia uusia innovaatioita ja tietoja droonien parissa kotimaassa pystytään tarjoamaan.

Lukella ja Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksella oli tapahtumassa kaksi yhteistä innovaatiohaastetta: kuusen käpysadon arviointia koskeva Flowering Forest ja nurmisadon määrittelemiseen liittyvä Count the Grass.

Lukella uskotaan, että turnauksesta saadulla tiedolla on mahdollisuuksia työn eteenpäin viemisessä ja muissa tutkimusprojekteissa.

‒ Turnaus nurmi- ja kukintasatotehtävineen on vain pieni osa tutkimustyötä. Tällä on paljon suuremmat sovellusmahdollisuudet maatalouspuolella, Ylioja arvioi.

Käynnissä on useita projekteja, joissa testataan drooneja niin maa-, metsä-, kala- ja riistantutkimuksessa. Jotkin näistä projekteista ovat alkaneet jo useampi vuosi sitten.

‒ Maatalousteknologiapuolella on nyt kymmenen vuotta tutkittu droonien käyttöä. Erityisesti on kehitetty sovelluksia hyperspektriteknologioille, kertoo Lukella työskentelevä tutkija Jere Kaivosoja.

Teknologian tutkimuskeskus VTT:n mukaan hyperspektriteknologia tuottaa tarkkoja havaintoja elävän kasvin koostumuksessa sekä hyvinvoinnissa tapahtuvista muutoksista kuten niiden kokemaa stressiä tai kasvitauteja.

Kehitystä tarvitaan vielä satelliittikuvien syrjäyttämiseksi

Vaikka tutkimuksista saadaan jatkuvasti uutta tietoa droonien käyttömahdollisuuksista, kehittämistyötä aiheen parissa vielä tarvitaan. Lajien elinympäristön laadun arviointiin, sadon kehittymiseen ja metsätuhojen riskiarviointiin käytetään maatalousalalla vielä yleisimmin satelliittikuvia.

Tällä hetkellä satelliittikuvasta saadaan periaatteessa yhtä käyttökelpoista materiaalia kuin droonien tuottamasta materiaalista. Droonikartoista voidaan kuitenkin havaita paremmin esimerkiksi se, miten peltoalue vaihtelee.

‒ Toistaiseksi viljelijöillä ei vielä ole tässä mittakaavassa tarpeeksi työkaluja, mitä droonilla voisi tehdä. Ongelmana on se, että droonit antavat vielä lähinnä neuvoa-antavaa tietoa. Tulevaisuudessa, jos droonit voivat tehdä erilaisia toimenpiteitä, tilanne voisi muuttua, Kaivosoja toteaa.

Tulevaisuuden työkalu

Myös Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton MTK:n kehitysjohtaja Markus Lassheikki näkee uuden teknologian ja ICT:n käytön osana nykypäivää ja tulevaisuutta.

‒ Teknologian tehokas hyödyntäminen parantaa kasvuhakuisten yritysten kilpailukykyä. Aikaa myöten myös droonien käyttö yleistyy maatiloilla, samalla tavalla kuin esimerkiksi lypsyrobotit ovat yleistyneet viime vuosikymmenten aikana, Lassheikki toteaa.

Lassheikki muistuttaa, että maatalouden digitalisoitumisen myötä on tärkeä myös ottaa huomioon kybermaailman haasteet. Tätä varten MTK on yhteistyössä useiden eri tahojen kanssa laatinut maanviljelijöille Kyberin taskutieto maatiloille –oppaan hahmottamaan helpommin haasteita ja uhkia.