Uudistunut suositus perustuu kattavaan amerikkalaiseen tutkimustietoon vuodelta 2018. Helsingin liikkumisohjelman projektipäällikkö Minna Paajanen korostaa, että uudistuneessa suosituksessa raskaan ja rasittavan liikunnan määrä ei ole laskenut.
– Vaikka käyttäisikin reippaan liikkumisen osuuden, on hyväksi, ettei istu liikaa ja liikkuu myös kevyesti.
Suosituksessa kehotetaan muun muassa seisomatyöskentelyyn ja taukoliikuntaan. Varsinkin toimistotyötä tekeville tämänkaltaiset aktivoinnit on todettu tärkeäksi pohjaksi kaikelle liikkumiselle ja kunnon ylläpitämiselle.
– Todella hienoa, jos ihminen jo nykyisellä ajalla liikkuu suositusten mukaan. On kuitenkin paljon sellaisia ihmisiä, jotka käyvät urheilemassa säännöllisesti, mutta esimerkiksi työpäivä voi olla kovinkin passiivista toimistotyötä ja istumista.
Paajanen toteaa, että istuminen ja liikkumattomuus ovat kumpikin itsenäisiä riskitekijöitä terveydelle.
– Vaikka urheilee aktiivisesti, ei sillä pysty kompensoimaan, jos vastaavasti istuu 10 tuntia putkeen.
Paajanen toivoo liikkumisen suosituksella olevan vaikutuksia siihen, miten instituutiot Suomessa toimivat.
– Suosituksella voidaan vaikuttaa kahteen suuntaan: toimijoihin ja ihmisiin.
Esimerkkinä hän nostaa esille työnantajat ja kaupunkiympäristön suunnittelijat. Hän muistuttaa, että liikkumisella on paljon myös muita vaikutuksia kuin pelkästään kunnon kohoaminen.
– Onhan liikunnalla paljon muitakin arvoja kuin vain terveys ja askelten määrä. Siinä on paljon sosiaalisia, iloon ja onnellisuuteen, mielen hyvinvointiin sekä virkistäytymiseen liittyviä asioita.
Paajanen peilaa liikkumisen suositusta työhönsä Helsingin liikkumisohjelman projektipäällikkönä. Hän ottaa esimerkiksi helsinkiläiset, joita on noin 650 000.
– Jos fokusoimme vain liikunnan lisäämiseen, se ei kosketa valtaosaa kaupunkilaisista. Vaikka liikunnan harrastaminen on ehkä jopa yleistynyt, niin kyllä se suurin haaste on siinä, että meidän yhteiskunnan muutoksen seurauksena ihmiset ovat luontaisesti paikallaan. Sille asialle on pakko tehdä jotain.