Puolueiden ehdokkaat kohtaavat vaaleista toiseen häirintää. Tapauksille ei silti ole omaa rikosnimikettä, eikä vaaliehdokkaiden kokemasta häirinnästä ei ole erillisiä tilastoja.

– Ne on sitten rikosnimikkeitä rikoslain puitteissa, kertoo poliisitarkastaja Pekka Heikkinen Poliisihallituksesta.

Mahdollisia nimikkeitä vaalihäirinnälle ovat pahoinpitely henkilöön kohdistuneena tai vahingonteko, jos vaikka vaalimainos töhritään.

Tavallisesti häirintä on huutelua ja epäasiallista käytöstä, sanoo Heikkilä. Sosiaalista mediaa hän luonnehtii aivan omaksi jutukseen, jossa kärkevien mielipiteiden esittämisestä syntyy helposti vastakkainasetteluja. Aina ei ole selvää, pitääkö poliisin puuttua asiaan.

– Tullaan sitten siihen, että mikä on väittelyä ja huonoa käytöstä ja missä kulkee rikoksen raja.

Häirintä puhuttaa usein vaalien aikaan. Lue siitä viimeisimmissä eduskuntavaaleissa: https://www.360journalismia.fi/vaalihairinta-voi-aitya-aiempaa-pahemmaksi-eduskuntavaaleissa/

Häirintä voi olla vakavaakin

Vihreiden kampanjapäällikkö Kirsi Syväri kuvailee tyypillistä vaalihäirintää Heikkisen tavoin.

– Huutamista, rähjäämistä yleensä, harvemmin vakavaa. Esimerkiksi ollaan toritapahtumassa, ja sinne tullaan rähjäämään.

Syvärillä on kokemusta vaalikampanjoista yli kymmenen vuoden ajalta. Hän sanoo kaikissa vaaleissa ilmenneen jonkinlaista häirintää. Toisinaan se on ollut vakavampaakin. Joskus esimerkiksi uusnatsit ovat lähteneet seuraamaan vihreiden nuoria naisia toritapahtumasta.

Ehdokkaita onkin ohjeistettu, etteivät he kampanjoisi yksin. Lisäksi suositellaan ottamaan yhteyttä poliisiin.

– Ei kuitenkaan ole rikosnimikettä vaalien aikainen häirintä, toteaa Syvärikin.