Selaat pikamuotiketjun nettisivuja. Vastaan tulee printtipaita, jossa on kuva vastustamattoman söpöstä koirasta. Tämähän sopisi tuleviin vappujuhliin mainiosti!

Paita on edullinen. Ei, se on halpa. Lisää ostoskoriin. Tilaa.

Paita on juhlien hitti. Kaikki ihastelevat söpöä koiraa.

Vapun jälkeen paita on nähty. Vitsi ei enää naurata. Koira on hylätty ja passé, ei enää muodissa.

Suomalaiset heittävät joka vuosi pois 70 miljoonaa kilogrammaa tekstiiliä. Tämä on yli 13 kiloa per naama.

Oletko koskaan miettinyt, kuka teki paitasi? Sitä ei nimittäin valmistanut kone, robotti tai algoritmi, vaan käsityötaitoinen ihminen.

Vastuullisuutta vaatimassa

Melko täsmälleen kuusi vuotta sitten, 24. huhtikuuta 2013, Bangladeshin pääkaupungissa Dhakassa romahti Rana Plaza -niminen tehdasrakennus.

1138 ompelutehtaan työntekijää kuoli ja yli 2500 ihmistä loukkaantui. Suurin osa menehtyneistä oli nuoria naisia.

Kahdeksankerroksiseen rakennukseen oli rakennettu laittomasti lisäkerroksia. Sähkögeneraattorit oli asennettu määräysten vastaisesti. Rakennuksen seinissä oli näkyviä halkeamia.

Tragedian myötä syntyi maailmanlaajuinen Vaatevallankumous-kampanja, englanniksi Fashion Revolution, joka järjestetään vuosittain huhtikuun viimeisellä viikolla. Kampanjan ideana on vaatia vaateollisuudelta muun muassa vastuullisuutta, turvallisuutta ja ekologisuutta.

― Haluamme kertoa lisää siitä, mitä on yleensä pidetty arvottomampana. Haluamme kunnioittaa ja arvostaa usein kasvottomien vaatteentekijöiden työtä, kertoo Elisa Kärki, Vaatevallankumouksen Suomen tiimin koordinaattori.

Ihmisoikeuksien vahvistaminen on yksi kampanjan ydintavoitteista.

Ongelmia alihankintaketjuissa

Finnwatch julkaisi huhtikuun alussa raportin, joka tutki suomalaisyritysten alihankintaketjuja Intiassa.

Balmuirin sisustusnahkatuotteita tekevien työntekijöiden jopa alle kolmen euron päiväpalkka on niin alhainen, että sillä ei tule toimeen edes Intiassa.

Tuotantoa on ulkoistettu myös erillisiin työpajoihin, sillä monet Intian työlainsäädännön määräykset eivät koske alle 40 henkilöä työllistäviä yrityksiä. Työntekijöille ei makseta myöskään eläkemaksuja tai ylityökorvauksia. Vuosilomia ei tunneta ja järjestäytyminen on kiellettyä.

Vallilan alihankkijan työolot olivat raportin mukaan paremmat, mutta työntekijöille maksettiin laittoman alhaisia palkkoja. Lisäksi ylitöitä teetettiin laittomasti.

Vaatevallankumous haluaa tukea yrityksiä vastuullisuustyössään.

― Ymmärrämme, että vastuullisuusasiat voivat olla todella vaikeita toteuttaa, myöntää Kärki ja jatkaa:

― Emme halua vain tietää huonoista työolosuhteista, vaan haluamme, että ne paranevat.

Kampanja kannustaa osallistumaan

Vaatevallankumous-kampanja toivoo mukaan sekä vaatteiden käyttäjiä että niiden valmistajia. Suomen kampanjaan on osallistunut tänä vuonna muun muassa Marimekko.

Kampanjan virallinen sosiaalisen median hashtag on #whomademyclothes ― eli kuka teki vaatteeni.

Ideana on, että otat kuvan vaikkapa lempparivillapaidastasi, postaat sen johonkin sosiaalisen median palveluun ja lisäät samalla hashtagit #whomademyclothes, #vaatevallankumous ja #fashionrevolution.

Kärjen mukaan kampanjan ideana ei ole brändien promoaminen.

― Haluamme lisätä tietoisuutta siitä, että vaatteen tekijöitä on monia, ei vain se ompelija. Myös taustalla raaka-ainetuotannossa on paljon ihmisiä. Haluaisimme tietää heistä enemmän.

Kuka tahansa somettaja tai mikä tahansa yritys voi siis osallistua kampanjaan. Mahdolliset viherpesuyritykset arvioidaan jälkikäteen.

Suomen Vallankumousviikkoa pyörittää vapaaehtoistiimi, joka koostuu noin 20 naisesta.

Vaatevallankumousviikolla järjestetään myös yleisötapahtumia. Vaatevallankumous goes Oodi! valtasi Helsingin uuden keskustakirjaston keskiviikkona. Mallit kävelivät kirjojen keskellä I Made Your Clothes -muotinäytöksessä, jonka ideana oli nostaa vaatteiden tekijöitä esiin. Yleensähän kaiken kunnian saa glorifioitu muotisuunnittelija, designer.

Tapahtumia järjestetään myös esimerkiksi Tampereella ja Turussa.

Kuluttajan vastuu

Mitä siis voimme tehdä kuluttajina? Kampanja neuvoo: vaalitaan vaatteitamme pidempään, pidetään niistä parempaa huolta ja opetellaan korjaamaan niitä.

Esimerkiksi raakafarkuissa ja nahkakengissä ajan luoma patina kertoo vain omistajansa intohimoisesta suhteesta rakkaisiin vaatekappaleisiinsa. Kulumat ovat kuin ansaittuja arpia, jotka kertovat vuosien varrella tehdyistä yhteisistä seikkailuista.

― Ideana on, että me kaikki oppisimme näistä asioista, menisimme eteenpäin ja muutos parempaan tapahtuisi, Kärki kertoo ja muistuttaa, että muodilla voi saada aikaan myös hyvää.