Monien verkkosivustojen kielivalikko on vaivihkaa saanut lisätäytettä. Suomen ja ruotsin lisäksi esimerkiksi viranomaissivustoilla vieraileva voi yhä useammin valita kielekseen muun muassa viittomakielen, selkosuomen tai -ruotsin. Muutosten taustalla on Euroopan parlamentin ja neuvoston saavutettavuusdirektiivi.
Saavutettavuusdirektiivin tavoitteena on taata kaikille yhtäläinen mahdollisuus käyttää verkkopalveluita esimerkiksi kuulo- tai näkövammasta riippumatta. Direktiivi tuli voimaan vuonna 2016 ja se koskee kaikkia Euroopan unionin jäsenvaltioita. Kansallinen toteutus ottaa kuitenkin aikansa. Suomessa direktiiviä toteutetaan digipalvelulain kautta. Viranomaisten ja monien julkista rahoitusta saavien järjestöjen verkkopalveluiden täytyy olla saavutettavat 23. syyskuuta 2020.
Miljoonat eurooppalaiset hyötyvät arjessaan uusista saavutettavuuden säännöistä. Esimerkiksi Suomessa yli puoli miljoonaa ihmistä tarvitsee selkokieltä, selviää kehitysvammaliiton tuoreimmasta tarvearviosta (2019). Vielä useampi hyötyisi siitä.
Saavutettavuustyö vie aikaa ja vaatii perehtymistä
Saavutettavuus on digitaalisen maailman esteettömyyttä. Lainsäädännön tavoite on, että kaikki voisivat vaivatta käyttää verkkopalveluita ja niiden sisältöjä. Ja sisältöähän vuonna 2020 riittää.
Emmi Nääppä Kuntoutussäätiöstä on työstänyt säätiön ylläpitämiä verkkosivustoja saavutettaviksi jo muutaman kuukauden ajan. Saavutettavuustyötä hän tekee muiden töiden ohella. Vuosien varrella verkkosivustoille on kertynyt valtava määrä sisältöä.
– Aikaa vie jo se, että hahmottaa itse, mitä sisältöä sivustoilla on.
Sivustojen ulkoasuun liittyvien muutosten lisäksi saavutettavuuden eteen on tehty myös satunnaiselle digivierailijalle näkymätöntä työtä. Uudistuksia löytyy esimerkiksi verkkosivustojen koodista ja tiedostomuodoista, sillä palveluiden täytyy olla saavutettavissa myös erilaisilla apuvälineillä, kuten ruudunlukuohjelmilla.
Nääppä kertoo, että hänellä ei ollut saavutettavuudesta aiempaa kokemusta, mutta työnantaja maksoi halukkaille saavutettavuuskoulutuksen. Kaikissa järjestöissä tilanne ei välttämättä ole yhtä hyvä kuin verrattain isossa Kuntoutussäätiössä.
– Järjestöpuolella harvemmin on varaa saavutettavuusasiantuntijaan tai edes viestintäasiantuntijaan. En tiedä, miten jossain pienessä järjestössä pärjätään.
Siirtymäaika päättyy, mutta valmista ei vielä ole
Suomessa Etelä-Suomen aluehallintovirasto valvoo digipalvelulain toteuttamista. Viraston saavutettavuustiimille osoitetuista kysymyksistä valtaosa on tullut muilta viranomaisilta. Ylitarkastaja Eetu Komsi toivoo, että myös järjestöissä ollaan perillä lain vaatimuksista.
– Ymmärrän että haasteita voi olla varsinkin sellaisilla järjestöillä, jotka toimivat niin sanotusti kädestä suuhun.
Komsi arvioi, että aluehallintovirastoon jo tehtyjen ilmoitusten perusteella usealla organisaatiolla riittää vielä tekemistä saavutettavuuden kanssa. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että moni lain piiriin kuuluva toimija saa uudistukset toteutettua syksyn aikana.
– Moni on herännyt vähän aikaisemmin, toiset vähän myöhemmin.
Vaikka digipalvelulakiin kirjattu siirtymäaika päättyy, työnsarkaa riittää myös tulevaisuudessa. Vuonna 2021 saavutettavuusvaatimusten piiriin kuuluvien organisaatioiden määrä kasvaa. Alkuvuodesta laki velvoittaa esimerkiksi pankkeja ja liikelaitoksia muokkaamaan sisältönsä saavutettaviksi. Aktiivinen valvontatyö alkaa vuoden 2021 alussa.