Suomessa on yli 10 000 on maahanmuuttajien perustamaa yritystä. Vuosina 2013–2016 maahanmuuttajien perustamien yritysten määrä kasvoi lähes yhdeksällä prosentilla. Trendi on vahvistunut korona-aikana. Maahanmuuttajien yritykset työllistävät Suomessa yli 30 000 henkilöä. Niiden yhteenlaskettu liikevaihto on 3,5 miljardia euroa.

”Uusia maahanmuuttajien yrityksiä syntyy ennätyksellisen paljon. Tämä on ollut selkeä trendi jo vuosia ja se on kiihtynyt”, Yritys-Espoon yritysasiantuntija Matias Holmqvist kertoo. Yritys-Espoon asiakkaista 35 prosenttia on maahanmuuttajia.

Suurin osa maahanmuuttajista perustaa parturikampaamoita, ravintoloita ja muita palvelualan yrityksiä. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen vuonna 2019 tekemän tutkimuksen mukaan maahanmuuttajien perustamat yritykset luovat enemmän työpaikkoja kuin suomalaisten perustamat yritykset. Toisaalta niiden maksamat palkat ja tuottavuus ovat yleensä matalampia, mutta yritysten kasvumahdollisuudet ovat korkeat.

Yritys-Espoo tarjoaa maksuttomia neuvontapalveluita sekä yrittäjyyttä suunnitteleville että jo toimiville yrityksille, mukaan lukien kasvu- ja startup-yritykset.

Maahanmuuttajien perustamat yritykset kohtaavat kuitenkin usein liiketoiminnan alkumetreillä haasteita. Kielitaidon puute, vaikeudet saada yrityslainoja ja uusien työntekijöiden hankkimisen vaikeudet ovat haasteista yleisimpiä ja kaipaavat oikein sopivan neuvosta.

Holmqvistin mukaan yksi yleisimmistä haasteista on kielitaidon puute. Patentti- ja rekisterihallitus ei ole mahdollistanut toiminimen tai osakeyhtiön rekisteröimistä englannin kielellä.

”Rekisteröinti on tehtävä Suomeksi, jos sen tekee sähköisesti. Joudumme auttamaan asiakkaita rekisteröimisessä ja tämä on suuri haaste.”

Muina maahanmuuttajayrittäjien haasteina Holmqvist näkee asioinnin eri organisaatioiden kuten Verohallinnon ja suomalaispankkien kanssa.

Yritysasiantuntija kertoo, ettei maahanmuuttajilla ole yleisesti suuria väärinymmärryksiä yritystä perustaessa.

”Aika usein maahanmuuttajat ovat hyvin perillä yritystä perustaessa. Väärinymmärryksiä voi joskus tulla tukien kanssa, esimerkiksi siinä, miten ne vaikuttavat kotitaloudessa. Usein myös väärinkäsitys voi olla se, menettääkö työttömyysturvan, jos on perustamassa yritystä.”

Yritys-Espoo toimii yhteistyössä TE-toimiston kanssa, mutta se ei myönnä tukia.

”TE-toimistolta ohjataan uusia yrittäjiä meille. Käymme läpi asiakkaiden kanssa starttirahahakemuksia. Tarkastelemme yhdessä myös liiketoimintasuunnitelmaa, ja sitä, miten siitä voisi saada mahdollisimman hyvän laskelmineen.”

Gharib Group Oy omistaa useita ravintoloita ja ruokakauppoja ympäri Helsinkiä ja Vantaata. Kuva: Ahmed Adnan

Yksi Gharib Group Oy:n omistamista ruokakaupoista. Kuva: Ahmed Adnan

35-vuotiaan syyrialaisen Ahmad Gharibin mukaan yrityksen perustaminen Suomessa oli vaikeaa. Gharib päätyi maahan, kun hän opiskeli Venäjällä, jossa hän tapasi suomalaisen vaimonsa.

Suomeen tultua Gharibin oli vaikea löytää itselleen töitä. Hän perusti yrityksen vuonna 2016, seitsemän vuotta Suomeen saapumisensa jälkeen, ja avasi yhden ravintolan. Nimekseen yritys sai Gharib Group.

Hän halusi lainata rahaa suomalaisesta pankista, mutta pankit eivät myöntäneet hänelle lainaa ravintolaa varten. Lopulta ensimmäinen ravintola saatiin perustettua hänen sukunsa taloudellisella tuella.

“Jos yrityksen perustaminen on suomalaiselle vaikeaa, niin maahanmuuttajalle se on sitäkin vaikeampaa”, hän ajatteli.

Kahden ja puolen vuoden jälkeen hänen yrityksensä kuitenkin alkoi tuottaa voittoa. Gharib pystyi avaamaan yhteensä kaksi ruokakauppaa ja kaksi ravintolaa Vantaalle ja Helsinkiin.

”Minulla menee nyt hyvin. Työllistän perheyrityksessä paljon sukulaisiani, josta olen iloinen.”

Business Finlandin tarkoituksena on houkutella maahanmuuttajia perustamaan startupyrityksiä Suomeen. Business Finland auttaa yrityksiä kansainvälistymään sekä rahoittaa innovaatioita. Business Finland myönsi yrityksille ja tutkimuksiin kaikkiaan 653 miljoonaa euroa vuonna 2020. Myös vietnamilainen Trung Nguyen sai 50 000 euron Tempo-rahoituksen Business Finlandilta.

Trung Nguyenin perustama Reactron Technologies Oy on toiminut kansainvälisillä markkinoilla. Kuva: Reactron Technologies Oy

Nguyen on asunut Suomessa noin 17 vuotta. Hän tuli Suomeen, koska pystyi opiskelemaan englanniksi Suomessa. Lisäksi Nokian hyvä maine kiehtoi häntä. Aluksi Nguyen opiskeli IT-alaa ammattikorkeakoulussa. Nykyisin hän asuu Espoossa yhdessä vietnamilaisen vaimonsa ja kahden lapsensa kanssa.

Ensimmäisen startup-yrityksensä Nguyen perusti vuonna 2016, mutta se ei menestynyt. Sen jälkeen hän työskenteli IT- ja startup-yrityksissä yli 13 vuoden ajan työntekijänä.

Nguyenin toinen startup, Reactron Technologies Oy kasvaa nopeasti ja maailmanlaajuisesti. Yritykseen kuuluu Nguyenin lisäksi 8 työntekijää kaupparekisterin mukaan. Tämä tieto ei ole vielä päivitetty verkkoon.

Yhtiön liikevaihto oli viime vuonna 320 000 euroa, josta voittoa tuli 132 000 euroa. Nguyen arvioi yrityksen tuottavan miljoonan euron liikevaihdon tänä vuonna.  Reactron Technologies Oy lanseerasi muunneltavan mobiilisovelluksen yrityskäyttöön Iso-Britanniassa vuonna 2019.

Rahallisen tuen lisäksi Business Finland antaa muun muassa yritysten perustajien oleskelulupiin liittyviä lausuntoja. Lisäksi se antaa kasvaville startupyrityksille neuvontaa. Heidän peruspalvelunsa ovat ilmaisia.

“Käytännössä houkuttelemme Suomeen startupyrittäjiä, joiden liikeidea on sellainen, että se tähtää kansainvälisille markkinoille ja nopeaan kasvuun. Määrät eivät ole päätä huimaavia, mutta haluaisimme, että niiden määrä kasvaa. Perustettavien yritysten laatu on tärkein kriteeri lausuntojen myöntämiselle”, kertoo Business Finlandin tiedottaja Joonas Halla.

Business Finlandin asiantuntija Annamari Soikkeli kertoo, että työvoimaa pyritään houkuttelemaan, etenkin ICT-alalle.

Yleisin Business Finlandin rahoitus on juuri Tempo. Se on 50 000 euron avustus, joka on tarkoitettu kansainväliseen kasvuun tähtääville osakeyhtiömuotoisille suomalaisille yrityksille.

“Rahoitimme yrityksiä, jotka tähtäävät kansainväliseen kasvuun”, Soikkeli kertoo.

Rahoitusta maahanmuuttajien perustamille yrityksille myöntää lisäksi muun muassa ELY-keskus.  Trung Nguyen sai apua myös Yritys-Espoosta, kun hän perusti yrityksensä.

“Olin todella onnellinen, kun sain apua. Sen avulla pystyin perustamaan menestyvän yrityksen.”

Nguyen arvelee, että jo hänen ensimmäisen startup-yrityksensä liiketoiminta olisi voinut onnistua paremmin, jos hän olisi hakenut asiantuntijaneuvontaa.

Suurin osa startupyrityksistä lopettaa toimintansa viimeistään parin vuoden päästä yrityksen perustamisesta, kuten Trung Nguyenin ensimmäiselle yrityksellekin kävi. Suurimmat virheet tehdään lähtemällä liikkeelle liian hätiköiden.

Yritys-Espoon Matias Holmqvistin mukaan syynä on yleensä huono valmistautuminen.

”Ei tehdä tarpeeksi kotiläksyjä, ei esimerkiksi selvitetä sitä, onko yritykselle tarvetta markkinoilla tai löytyykö tiimiin jäseniä. Onko mahdollista saada rahoitusta ja kehittää tuotetta?”

Kaikista yrityksistä viiden vuoden jälkeen on toiminnassa 50 prosenttia. Yritys-Espoon asiakkaista 80 prosenttia toimii vielä viisi vuotta yrityksen perustamisen jälkeen.

“Varsinkin maahanmuuttajat saavat meiltä hyvät lähtökohdat yrittäjyyteen.”