Suurimmat puolueet kiinnostuneita tavoittamaan vieraskielisiä äänestäjiä

Val­tao­sa puo­lueis­ta huo­mioi vie­ras­kie­li­set ää­nes­tä­jän­sä kään­tä­mäl­lä vaa­lioh­jel­man­sa eri kie­lil­le. Oi­keus­mi­nis­te­riön vuon­na 2022 laa­ti­mas­ta ra­por­tis­ta sel­vi­ää, että vie­ras­kie­lis­ten ää­nes­tä­jien ää­nes­ty­sak­tii­vi­suus on ma­ta­lam­paa kuin muul­la väes­töl­lä.

Puo­lu­eet ot­ta­vat vie­ras­kie­li­siä ää­nes­tä­jiä huo­mioon esi­mer­kik­si vaa­lioh­jel­mia kään­tä­mäl­lä. 360 jour­na­lis­mia -media kysyi suu­rim­mil­ta puo­lueil­ta säh­kö­pos­tit­se, miten he huo­mioi­vat vie­ras­kie­li­siä ää­nes­tä­jiä kun­ta­vaa­leis­sa. Val­tao­sa puo­lueis­ta tar­jo­aa tie­toa eri kie­lil­lä.

SDP ja ko­koo­mus tar­joa­vat vaa­lioh­jel­man suo­mek­si, ruot­sik­si ja kol­mel­la saa­men kie­lel­lä. Li­säk­si SDP:n si­vuil­ta löy­tyy tie­toa seit­se­mäl­lä kie­lel­lä ja ko­koo­muk­sen vii­del­lä.

Vih­reil­lä po­liit­ti­nen si­säl­tö on ai­na­kin kah­del­la tai kol­mel­la kie­lel­lä to­teu­tet­tua. Li­säk­si eh­dok­kaat tuot­ta­vat tie­toa eri kie­lil­lä omil­le ver­kos­toil­leen.

RKP kään­tää vaa­lioh­jel­man­sa kol­mel­le saa­men kie­lel­le ja englan­nik­si, ja puo­lu­een vie­ras­kie­li­set eh­dok­kaat tuot­ta­vat tie­toa omal­la kie­lel­lään. Kes­kus­tan vaa­lioh­jel­maan voi pe­reh­tyä ko­ti­mais­ten kiel­ten li­säk­si englan­nik­si ja ve­nä­jäk­si. Kris­til­lis­de­mo­kraat­tien ma­te­ri­aa­li on englan­nik­si.

Pe­rus­suo­ma­lai­set, Va­sem­mis­to­liit­to ja Liike Nyt eivät vas­tan­neet ky­se­lyyn.

Joka kym­me­nes suo­ma­lai­nen on vie­ras­kie­li­nen

Val­tio tie­dot­taa vaa­leis­ta vaa­lit.fi si­vus­tol­la 27 eri kie­lel­lä. Ti­las­to­kes­kuk­sen mu­kaan Suo­mes­sa asui vuon­na 2023 va­ki­tui­ses­ti reilu puoli mil­joo­naa äi­din­kie­le­nään jo­ta­kin muuta kuin suo­mea, ruot­sia tai kol­mea saa­men kiel­tä pu­hu­vaa hen­ki­löä. Suu­rim­mat kie­li­ryh­mät oli­vat ve­nä­jää, viroa ja ara­bi­aa pu­hu­vat.

Oi­keus­mi­nis­te­riö jul­kai­si vuon­na 2022 ra­por­tin mo­ni­kie­lis­ten suo­ma­lais­ten de­mo­kra­tia­va­jees­ta. Ra­por­tin mu­kaan vie­ras­kie­lis­ten ää­nes­tä­jien ää­nes­ty­sak­tii­vi­suus on ma­ta­lam­paa kuin muun väes­tön. Yksi syy on ym­mär­ret­tä­vän vies­tin­nän puute.

Saa­vu­tet­ta­vuu­teen pa­nos­te­taan in­fo­ti­lai­suuk­sil­la jär­jes­töil­le ja ää­nes­tä­jil­le.

– Jär­jes­täm­me sel­keäl­lä suo­men kie­lel­lä ennen en­nak­ko­ää­nes­tyk­sen alkua etäin­fo­ti­lai­suuk­sia, jois­sa ker­rom­me vaa­leis­ta ja ää­nes­tä­mi­ses­tä, ker­too oi­keus­mi­nis­te­riön vaa­li­vies­tin­nän as­sis­tent­ti Hanna Kau­ra­la.

Kau­ra­lan mu­kaan ei ole ole­mas­sa var­si­nai­sia sään­nök­siä siitä, miten vie­ras­kie­li­set ää­nes­tä­jät tulee huo­mioi­da.

  • Kunta- sekä alue­vaa­leis­sa saa­vat ää­nes­tää myös muun val­tion kuin Suo­men ja EU:n täysi-ikäi­set kan­sa­lai­set. Edel­ly­tyk­se­nä on, että heil­lä on ollut ko­ti­kun­ta Suo­mes­sa yh­tä­jak­soi­ses­ti kah­den vuo­den ajan.
  • Oi­keus­mi­nis­te­riön vuon­na 2022 jul­kais­tus­sa ra­por­tis­sa esi­te­tään 11 suo­si­tus­ta, joil­la voi­tai­siin pa­ran­taa mo­ni­kie­lis­ten mah­dol­li­suuk­sia vai­kut­taa yh­teis­kun­nas­sa.
    Näitä ovat esi­mer­kik­si:
  • Vaa­leis­ta vas­taa­vien vi­ran­omais­ten tulee huo­leh­tia mo­ni­kie­li­ses­tä vies­tin­näs­tä.
  • Puo­lueis­sa tue­taan mo­ni­kie­lis­ten vaa­lio­sal­lis­tu­mis­ta.
  • Var­mis­te­taan, että kai­kil­la on sa­man­lai­set mah­dol­li­suu­det esi­mer­kik­si aloit­tei­den te­ke­mi­seen.
  • Eten­kin vi­ran­omais­ten ja puo­luei­den pitää puut­tua vi­ha­pu­hee­seen ja häi­rin­tään. Kaik­kien tulee ym­mär­tää, että tämä vai­kut­taa sa­na­va­pau­teen ja ha­luun aset­tua eh­dol­le vaa­leis­sa.

Lähde: Kor­ja­taan maa­han­muut­ta­nei­den ja mo­ni­kie­lis­ten suo­ma­lais­ten de­mo­kra­tia­va­je, Oi­keus­mi­nis­te­riö 2022