Eläketurvakeskuksen vuoden 2021 kyselytutkimuksesta selviää, että säästäminen eläkeaikaa varten on yleistynyt 2010-luvun alkupuoleen verrattaessa. Lähes puolet suomalaisista on säästänyt eläkeaikaa silmällä pitäen esimerkiksi yksityisiin eläkevakuutuksiin, osakkeisiin, rahastoihin, pitkäaikaissäästötileille ja sijoitusasuntoihin.

55–65-vuotiaat alkavat keskimäärin miettimään eläkeaikaista tulotasoa ja se on usein myöhäistä, sillä säästettävä summa tulisi olla melkoisen suuri.

Nykyään yhä nuorempia aikuisia kannustetaan eläkesäästämisen piiriin, jotta aika säästöjen kerryttämiselle olisi mahdollisimman pitkä.

— Kaikki nuoret eivät lähde säästämään rahaa nimenomaan eläkettä silmällä pitäen. Esimerkiksi omistusasunnon ostaminen nuorena ei välttämättä ole tietoinen sijoitus eläkeaikaan, mutta sitä kuitenkin on pidetty Suomessa eläketurvan palikkana, kertoo Finanssiala Ry:n johtava asiantuntija Päivi Luna.

Vastuulliset rahastot kiinnostavat nuoria

— Vapaaehtoisten eläkevakuutusten kysyntä romahti lakimuutoksesta johtuen. Nykyään etenkin vastuulliset rahastot ovat suosittuja niiden kysyntä kasvanut roimasti, Nordean toimipaikanjohtaja Sami Hämäläinen kertoo.

— Kestävän kehityksen kannalta tietotaito on parantunut ja sen myötä on noussut esiin yrityksiä, joihin etenkään nuoret eivät halua sijoittaa rahojaan. Vastuulliset rahastot rajaavat pois esimerkiksi öljyfirmat, kertoo Nordean toimipaikanjohtaja Sami Hämäläinen.

Ilmastonmuutos ja muut globaalit haasteet lisäävät kiinnostusta vastuulliseen sijoittamiseen. ESG kriteeristö eli ympäristön hyvinvointiin tähtäävän rahoituksen säännöt  auttavat sijoittamaan rahaa kohteisiin, jotka parantaisivat ympäristön hyvinvointia.

— Tulevaisuuden trendi erityisesti nuorten keskuudessa tulee olemaan eläketurvaan säästäminen, joka yhdistetään maailman tilanteen huomioimiseen ja paremmaksi muuttamiseen, Päivi Luna pohtii.

Korkoa korolle

Inflaation vaikutukset näkyvät myös eläkesäästämisessä.

— Tämä vuosi on opettanut, että säästäminen on nimenomaan pitkäjänteistä puuhaa. Pitkäaikaisessa säästämisessä on aina markkinoiden nousuja ja laskuja, Hämäläinen sanoo.

Pitkän säästöajan positiivinen puoli on korkoa korolle -ilmiön vahvistuminen.

— Kyllä se korkoa korolle on maailman kahdeksas ihme, Hämäläinen toteaa.

Korkoa korolle -ilmiö tarkoittaa sitä, että säästetylle pääomalle kertyvät korot kasvavat korkoa alkuperäisen pääoman ohella. Esimerkiksi 1000 euron sijoitettu pääoma 7 prosentin vuosikorolla on vuoden kuluttua 1070 euroa. Kahden vuoden kuluttua pääoma on 1144 euroa.