Energian hinnannousun vaikutuksesta kuntien talouteen ei ole vielä yhteisesti keskusteltu KUUMA-kuntien johtajaryhmässä, toteaa Keravan kaupunginjohtaja ja KUUMA-kuntien johtajaryhmän puheenjohtaja Kirsi Rontu. Seudun kuntia ovat Järvenpää, Hyvinkää, Kerava, Kirkkonummi, Pornainen, Mäntsälä, Nurmijärvi, Sipoo, Tuusula ja Vihti.
Keskustelu KUUMA-kunnissa keskittyy tällä hetkellä valtionosuusjärjestelmään, joka ei Ronnun mukaan tue kasvavia kuntia.
– Tottakai tämä energia-asia on silti tärkeä.
Keravalaiset huolestuivat
Keravan asukkaat ovat aktiivisesti keskustelleet energian hinnannoususta. Osa asukkaista pelkäsi sähkölaskun kolminkertaistumista. Kaupunginjohtajan mukaan pelko oli osittain aiheeton. Hän kuitenkin toteaa, että viestintä ei ollut oikea-aikaista, ja siksi ehti syntyä väärinkäsityksiä energian hinnasta.
Rontu pitää Keravan kaupungin tilannetta hyvänä, sillä Kerava omistaa oman energiayhtiön. Kerava omistaa Keravan energiasta 96,5 prosenttia ja Sipoo jäljelle jäävän pienen osuuden. Keravan kaupungilla on voimassa kaksivuotinen energiasopimus, jonka myötä meillä on alhaiset hinnat. Muihin KUUMA-kuntiin verrattuna meillä on todella kohtuulliset hinnat, Rontu sanoo.
Sähköä ei voida myydä tappiolla, koska se romuttaisi energiayhtiön talouden. Keravan kaupungin asukkaiden on mahdollista saada pidempiä maksuaikoja sähkölaskuihin, Rontu kertoo. Keravan kaupunki pyrkii kasvattamaan omaa energian tuotantoa, jonka osuus on nykyisellään 17 prosenttia.
– Energiayhtiön oma tuotanto on se pelivara tässä. Muu tuotanto joudutaan ostamaan.
Mäntsälän kunta puolestaan omistaa energiayhtiö Nivos OY:n, joka on yksi Vattenfallin sähkön jälleenmyyjistä. Marraskuusta alkaen Nivos laskuttaa asiakkailtaan sähköstä viisi kertaa enemmän kuin vuosi sitten samaan aikaan. Nivos vähentää 13 työntekijää vuodenvaihteeseen mennessä.
Muutoksia saunavuoroihin ja lumentykityksen ajankohtaan
Energian hinnan nousu ei Keravalla ole johtanut isoihin muutoksiin. Kaupungin kiinteistöjen lämmitykseen on kiinnitetty jo aiemmin paljon huomiota, Rontu toteaa. Kerava on mukana valtakunnallisessa Astetta alemmas -hankkeessa. Uimahallin pienryhmien saunavuoroja on järjestetty uudelleen, lumentykitystä tehdään enää öisin ja katuvalaistusta himmennetään kulutushuippujen aikana.
Vielä on vaikea arvioida energianhinnan nousun vaikutusta kuntien talouteen. Vaikutukset näkyvät vuoden 2023 puolella, Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio sanoo. Kiinteistöjen lämmityskuluihin vaikuttaa tulevan talven sää.
Kuntien talouskehitys on ollut vahva koronapandemian jälkeen aina vuoteen 2022 asti, Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio sanoo. Kuntien verokertymä on ollut hyvä. Nykyinen hallitus on kompensoinut kuntien menoja 100 prosenttisesti. Punakallion mukaan tämä on iso muutos, koska aiemmin kunnat ovat rahoittaneet menoistaan itse 75 prosenttia.
Punakallio pitää puhetta energiakriisistä ylimitoitettuna. EU-mailla on varallisuutta, joka tuo pelivaraa ruuan hintojen ja lainan korkojen nousussa. Kunnilla on myös usein tahtotilaa helpottaa asukkaiden tilannetta.
Kuntien kannattaa aina kuitenkin varautua tulevaan, seurata maailman tilannetta ja tehdä kestäviä investointeja, Punakallio sanoo. Hän kehottaa kuntia miettimään investointeja noin viiden vuoden aikavälillä, tähdäten realistiseen investointitasoon.
– Varmasti jotain yllättävää tulee.