Lanta voidaan muuttaa kaasuksi pienehköissä biokaasulaitoksissa maatilojen yhteydessä tai niiden lähellä. Prosessissa lantalietteeseen sekoitetaan esimerkiksi olkia ja siirretään hapettomaan säiliöön. Säiliössä massa lämmitetään noin 30–40 celsiusasteiseksi samalla sekoittaen, jolloin mädättämisprosessin seurauksena siitä voidaan kerätä talteen muun muassa metaanikaasua. Tämän lisäksi lietteen ravinteet säilyvät lannassa prosessin aikana, joten sitä voidaan edelleen käyttää lannoitteena.
Kannattaako se?
On mahdollista tuottaa biokaasua kannattavasti esimerkiksi sianlannasta. Näin on tehty Emomylly Oy:ssä Huittisissa. Heille asennettiin biokaasulaitos vuonna 2012, ja siitä lähtien yritys on tuottanut osan sähköstä ja lämmöstä itse. Erityisen kannattavaa se ei kuitenkaan ole. Emomyllyn hallituksen puheenjohtaja Heikki Virtasen laskelmien mukaan vastaava laitos maksaisi noin 1,6 miljoonaa euroa tänä päivänä.
Hän arvioi, että laitos säästää energiakustannuksissa noin 80 000 euroa vuodessa näillä energian hinnoilla. Tämä edellyttää, että laitos toimii optimaalisesti eikä tule pitkittyneitä käyttökatkoksia esimerkiksi huollon tai rikkoutumisen takia. Tämän lisäksi tulevat huolto- ja varaosakustannukset sekä tietenkin työtunnit voimalan pyörittämiseen. Virtasen mukaan pelkästään laitoksen vaatimien voiteluöljyjen kustannuksiin menee vuosittain noin 8 000 euroa.
Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomessa oli vuonna 2023 noin 700 sikatilaa ja vastaavasti Suomen Biokierto & Biokaasu Ry:n mukaan vain 17 lietelaitosta. Vaikka hiilijalanjäljen pienentäminen on tärkeää, Virtanen kehottaa kuitenkin laskemaan tarkkaan ennen kuin investoi biokaasulaitokseen.
Kuluttajalla on valtaa
Biokaasulaitoksen tuoma vaiva ja taloudelliset rasitteet ovatkin saaneet monet torjumaan ajatuksen omasta laitoksesta. Yksi heistä on niin ikään Huittisissa toimiva sikatilallinen Juho Riuttamäki. Hänen mielestään taloudelliset riskit ja vaiva eivät korreloi saavutetun edun kanssa.

Sikatilallinen Juho Riuttamäki
Mutta jos riskin ottaminen olisi kannattavaa, toisin sanoen, jos näin tuotetusta lihasta oltaisiin valmiita maksamaan parempi hinta, hän tekisi sen ilomielin. Riuttamäen mielestä hinta kuitenkin ohjaa ensisijaisesti kuluttajien valintoja, ja sen takia biokaasuratkaisujen taloudellisia kuluja ja riskejä on vaikea siirtää lihan hintaan.
– Minä juotan vaikka konjakkia näille sioille, jos kuluttaja niin haluaa ja on valmis siitä maksamaan, hän toteaa hymyillen.