Johtavat suomalaiset asianajotoimistot eivät vielä ole ottaneet tekoälyä käyttöön koko yrityksen laajuisesti, arvioi yrityksiä työelämän muutokseen valmentava Antti Merilehto. Tekoälyn mahdollisuuksia kuitenkin tutkitaan ja testataan miltei kaikissa merkittävissä kotimaisissa liikejuridiikan alan toimistoissa.
– Emme ole vielä siinä pisteessä, että tekoäly hoitaisi senioritason hommia. Mutta kun seniorijuristeilta vapautuu aikaa firman ydinosaamiseen, syntyy lisäarvoa, Merilehto toteaa.
Oikeudellisiin työtehtäviin sisältyy runsaasti rutiininomaista ainesta, kuten lakien ja soveltuvien oikeustapausten etsimistä sekä sopimusten luonnostelua ja tarkistamista. Myös taustamuistioiden laatiminen sekä asiakirjojen viimeistely ja editointi lukeutuvat rutiinitöihin, jotka monessa yrityksessä kuuluvat harjoittelijoille ja assistenteille.
Merilehdon mukaan työt avustavissa lakimiestehtävissä eivät kuitenkaan ole loppumassa.
– Edelleen tarvitaan ihmisiä, jotka ymmärtävät kontekstin ja osaavat kysyä tekoälyltä oikeita kysymyksiä. Se vaatii juristikoulutusta. Ennemminkin näkisin, että työt loppuvat sellaisilta avustajilta, jotka eivät ole tekoälynatiiveja tai ota tekoälyä käyttöönsä.
Aiemmin teknologiayhtiö Googlen Euroopan-pääkonttorilla työskennellyt Antti Merilehto luennoi työkseen digitaalisen liiketoiminnan kehittämisestä. Yksi hänen kysytyimmistä aiheistaan on tekoälysovellus ChatGPT:n tuomat mahdollisuudet organisaatioille. Merilehdon tietoteos ”Tekoäly — Matkaopas johtajalle” ilmestyi jo vuonna 2018. Kuva: Matti Salmijärvi.
Juristin apuri ei voi lörpötellä
Vaikka ala on tekstilähtöinen, juridinen kieli ei ole helppoa yleiskieltä. Se on erikoistunutta ja monimutkaista, joten yksinkertaisimmista kielimalleista ei välttämättä ole apua. Tekoälyn voi myös olla vaikeaa löytää näkökulmaa, joka on tapauksen kannalta olennaisin, tai se voi tuottaa vakuuttavan kuuloisia mutta näennäisjuridisia argumentteja.
– Kielimallien keskeinen ominaisuus on, että ne hallusinoivat, sillä ne on opetettu internetin avoimen datan perusteella. Jotta tekoälystä olisi todellista hyötyä, juristien on koulutettava sitä löytämään oikeudellisen ratkaisutoiminnan kannalta olennaiset materiaalit ja vastaamaan oikein, Merilehto sanoo.
Tekoälyn tuottamien faktojen tarkistuksessa voikin olla isompi työ kuin jos lakimies tai assistentti keräisi tiedot itse ja laatisi tekstin niiden pohjalta. Tarkistamattomuus puolestaan voi tulla kalliiksi asiakkaalle.
Yhteistyökumppani Allen & Overy ilmoitti helmikuussa 2023 testanneensa HarveyAI -sovellusta ensimmäisenä lakifirmana maailmassa. Käyttäjinä oli 3500 lakimiestä. Kuukautta myöhemmin konsulttiyhtiö PricewaterhouseCoopers kertoi mahdollistavansa 4000 lakimiehen pääsyn alustalle. Jonotuslistalla on useita globaaleja lakijättejä.
Yrityksen koko vaikuttaa tekoälyn hyödynnettävyyteen
Tähän saumaan iskee vuonna 2022 perustettu yhdysvaltalainen oikeusteknologia-alan startup-yritys Harvey. Sen luoma tekoälysovellus HarveyAI on tutkimuskeskus OpenAI:n GPT-4 -kielimallin ylle rakennettu työkalu, jonka kohdeyleisö ovat juristit. Rutiinitehtävistä suoriutumisen ohella Harvey kykenee analysoimaan oikeudellista ongelmaa, rakentamaan argumentteja ja pohtimaan oikeudellista strategiaa.
Merilehdon mukaan HarveyAI:n tehokkuus perustuu sille, että tekoäly pystyy omaksumaan valtavan määrän oikeustapausaineistoa. Tapaoikeudelle (common law) rakentuvissa oikeusjärjestelmissä se tarkoittaa, että tekoälyn on mahdollista päätellä, miten missäkin tuomioistuimessa kannattaa argumentoida. Kun kyse on esimerkiksi hintavista avioero-oikeudenkäynneistä, voittomahdollisuuksilla on merkitystä asiakkaan valinnalle.
Suomessa suurimmat tekoälystä hyötyjät tulevat todennäköisesti olemaan ne toimistot, joita ei vielä ole perustettu, Merilehto sanoo.
– Isoon firmaan menemisen sijasta vastavalmistunut voi valita tietointensiivisen oikeudenalan, kouluttaa tekoälyn sen lainsäädäntöön ja laittaa sen vertailemaan esimerkiksi kaikki Helsingin ja Itä-Suomen hovioikeuden päätökset tietystä aihepiiristä, Merilehto havainnollistaa.
Tekoälyn kouluttaminen on hänen mukaansa noin 30 000—50 000 euron investointi.
Merilehto muistuttaa, että viime kädessä kyseessä ei ole teknologiakisa. Kysymys on siitä, kenellä on käytössään eniten dataa.
Lähde: Goldman Sachs: Generative AI — Hype, or Truly Transformative? Global Macro Research, July 2023.