Man­sik­ka tar­vit­see lunta suo­jaa­maan sitä pak­ka­sel­ta. Jos lunta ei ole, man­sik­ka­kas­vi voi vau­rioi­tua. Lumi on tär­keä eris­te, ja sen vä­hen­ty­mi­nen voi vaa­ran­taa seu­raa­van kesän man­sik­ka­sa­don.

– Jos on riit­tä­vä lu­mi­suo­ja, sa­no­taan 10–15 sent­tiä lunta, maan läm­pö­ti­la ei mene pal­joa mii­nuk­sen puo­lel­le. Sen si­jaan, jos maas­sa ei ole lunta, niin siel­lä­hän saat­taa olla suun­nil­leen sama läm­pö­ti­la kuin il­mas­sa­kin, ker­too tut­ki­mus­pro­fes­so­ri Saila Karhu Luon­non­va­ra­kes­kuk­ses­ta.

Har­sot lumen kor­vaa­ja­na

Vil­je­li­jät käyt­tä­vät tal­vi­sin lumen si­jas­ta har­so­ja man­sik­ka­kas­vien suo­ja­na. Ennen har­so­ja käy­tet­tiin olkea. Niitä on hyö­dyn­net­ty aja­maan samaa asiaa, mitä lumi ajai­si.

– Pel­lot saat­ta­vat olla val­koi­si­na, mutta se ei vält­tä­mät­tä ole lunta. Se on sitä tal­vi­suo­jaus­ta har­soil­la. Niil­lä py­ri­tään pa­ran­ta­maan pak­ka­sen­kes­toa.

Har­so­ja voi olla myös muun vä­ri­siä, kuin val­koi­sia. Kar­hun mu­kaan har­sot ovat tyh­jää pa­rem­pi vaih­toeh­to, mutta kai­kis­ta paras suoja man­si­kal­le olisi lumi.

Muut­tu­va il­mas­to tuo Suo­men mark­ki­noil­le uusia man­sik­ka­la­jik­kei­ta

Il­mas­ton läm­pe­ne­mi­sen ja kas­vu­kausien pi­den­ty­mi­sen myötä vil­je­li­jät ovat al­ka­neet ko­kei­le­maan sel­lai­sia man­sik­ka­la­jik­kei­ta, joita ei ennen olisi voi­nut vil­jel­lä Suo­mes­sa. Nämä uudet la­jik­keet eivät vält­tä­mät­tä ole niin tal­ven kes­tä­viä kuin van­hat pe­rin­ne­la­jik­keet. Suu­rin osa uusis­ta la­jik­keis­ta on ja­los­tet­tu Suo­mea ete­läm­pä­nä, joten ei voida tie­tää, miten ne tu­le­vat kes­tä­mään kyl­mem­piä olo­suh­tei­ta.

Kar­hun mu­kaan vil­je­li­jät ovat jou­tu­neet niin sa­no­tus­ti en­si­tes­taa­jien ase­maan sel­vit­täes­sään miten uudet la­jik­keet kes­tä­vät tal­vea. Uusien la­jik­kei­den vil­je­le­mi­ses­tä voi siis koi­tua sel­lai­sia haas­tei­ta, joita ei olla vielä koh­dat­tu man­si­kan vil­je­lys­sä.

Epä­va­kaat sää­olo­suh­teet vai­keut­ta­vat man­si­kan vil­je­lyä

Vä­häi­sen lu­mi­ti­lan­teen ohel­la myös epä­va­kaat sää­olo­suh­teet voi­vat vaa­ran­taa sadon.

– Läm­pö­ti­lan heit­te­ly ja märkä maa­pe­rä vai­kut­ta­vat sa­toon. Mitä pi­dem­mäl­le il­mas­ton­muu­tok­sen muut­ta­mat sää­olo­suh­teet ete­ne­vät sitä han­ka­lam­paa on avo­maa­kas­vin tuo­tan­to, ker­too vil­je­li­jä Jark­ko Hie­ta­nen Wenn­bor­gin ti­lal­ta.

Esi­mer­kik­si rank­ka­sa­teet voi­vat olla maa­pe­räl­le hai­tal­li­sia. Ne huuh­to­vat maas­ta man­si­kal­le tär­kei­tä ra­vin­tei­ta. Liian mä­räs­sä maas­sa vesi sei­soo, joka voi ai­heut­taa man­si­kal­le ha­pen­puu­tet­ta. Tut­ki­mus­pro­fes­so­ri Saila Kar­hun mu­kaan myös jää­pei­te voi olla on­gel­mal­li­nen. Kun maa on jääs­sä, ei kasvi saa tar­vit­se­maan­sa hap­pea.