Toisin kuin yleensä ajatellaan, nykyään nuoria kuullaan politiikassa poikkeuksellisen paljon, sanoo politiikan tutkija ja E2 Tutkimuksen johtaja Karina Jutila.

Moni megatrendeihin nojaava politiikkakysymys on hänen mukaansa myös sukupolvikysymys, minkä vuoksi päättäjät ja kansa tiedostavat, että nuorten näkökulmien pitää olla mukana. Uuden sukupolven kysymyksiä ovat muun muassa ilmasto ja ympäristö, maahanmuutto ja kansainvälinen turvallisuus.

Myös sosiaalinen media on toiminut osasyynä nuorten mahdollisuudelle saada äänensä kuuluviin. Nuoret ovat taitavia käyttämään tätä mahdollisuutta. Sosiaalinen media on tasa-arvoinen ja suora kanava ehdokkaan ja äänestäjän välillä.

– Se ei kuitenkaan ole poppaskonsti, joka isossa kuvassa muuttaisi eduskunnan kokoonpanoa. Huomioon pitää ottaa tiettyjä realiteetteja politiikassa. Ja siellä on edelleen se, että kokemusta ja aikaisempaa näyttöä arvostetaan, Jutila kertoo.

– On kuitenkin eri asia, ovatko nuoret niissä kaikkein kovimmissa pöydissä mukana, hän lisää.

“Äänimäärä nollaantuu, kun kävelee ensimmäisen kerran portaita ylös”, eduskunnassa on tapana sanoa.

Tällä viitataan siihen, että jokaisella valituksi tulleella kansanedustajalla on äänimäärästä tai taustasta huolimatta yhtä arvokas valtakirja. Eduskunnassa kuitenkin senioriteetti vaikuttaa paljon ja valta näyttää keskittyvän niille, joilla on jo näyttöä ja kokemusta. Siksi nuorten ajatusten suodattuminen eduskuntaan on asia, josta täytyy Jutilan mukaan pitää erityistä huolta.

– Eduskunnan kokoonpano on edustuksellisen demokratiamme kulmakivi. Olisi hyvä, että se edustaisi kansaa monipuolisesti. Kansanedustajien pitäisi koostua eri-ikäisistä ja eri koulutustaustaa, ammattialaa ja elämänvaihetta edustavista ihmisistä, maahanmuuttajataustaisista ja ylipäätään vähemmistöistä.

Myös päättäjien iällä on merkitystä. Demokratian näkökulmasta ei kuitenkaan ole ideaalia, että jokin tehtävä olisi varattu erityisesti nuorille.

– En pitäisi ihmisen ikää kummassakaan päässä, en nuoruutta enkä vanhuutta, sellaisena rasitteena, etteikö voisi toimia luottamustehtävässä, Jutila toteaa.

Hän pitää tärkeänä, että yhteiskuntaa kehitetään tavalla, jossa eri sukupolvet ovat vuoropuhelussa keskenään.

Kuvan lähde: Museovirasto, Matti Kilponen CC BY 4.0