Osaavista kattopeltisepistä on ollut pulaa jo vuosia. Alalla olisi töitä jokaiselle halukkaalle, eikä työhön ole koulutusvaatimuksia. Myös palkka on hyvä. Suurin osa tienaa enemmän kuin työehtosopimuksissa on määrätty, koska kilpailu työntekijöistä on kovaa.
Suomen Peltiseppäyrittäjät ry:n puheenjohtaja Saija Pöyhönen kertoo, että kattopeltisepät koulutetaan tyypillisesti siinä yrityksessä, johon he työllistyvät.
– Työ on siitä huolimatta vaativaa ja ammatin opetteleminen kunnolla vie vuosia aikaa. Helpoimmat osuudet oppii kyllä nopeasti, Pöyhönen sanoo.
Kattopeltiseppien työtä ei juuri tunneta ja siksi ammattiin ei osata hakeutua. Alan yritykset olivat välillä jopa luopuneet työntekijöiden etsimisestä, koska hakijoita ei ollut.
– Työvoimatoimistot luulivat, ettei ongelmaa ole, kun ei ollut työpaikkailmoituksiakaan. Ongelma oli oikeasti päässyt jo niin pahaksi, ettei ilmoituksia enää edes viitsitty laittaa, Pöyhönen sanoo.
Oppipojasta mestariksi
Peltikatot tehdään nykyään koneellisesti saumaamalla 60 senttimetriä leveitä peltirivejä yhteen. Koneiden käytöstä huolimatta peltikaton asentaminen on käsityötä, joka vaatii osaavan peltisepän ja oikeanlaiset työkalut. Uudellamaalla konesaumakattoja tekevä kattopeltiseppä Henri Siivonen on ollut alalla kymmenen vuotta. Tänä vuonna hän perusti oman yrityksen.
– Lumenpudotustöistä tämä alkoi. Olin siinä samassa yrityksessä tähän vuoteen saakka. Ensin olin oppipoikana vanhemman sepän rinnalla ja sitten itse tekemässä ja korjaamassa konesaumakattoja, Siivonen sanoo.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Peltikaton tekeminen on käsityötä. Henri Siivonen leikkaa suuresta peltirullasta liuskoja, joista valmistetaan katolle sadehattuja.
Suurin osa Siivosen urakoista on Helsingin keskustassa. Pääkaupungin peltikatot alkavat olla sen ikäisiä, että ne pitää lähivuosina korjata tai vaihtaa. Konesaumakattojen käyttöikä on oikein hoidettuna 70–90 vuotta, ja niiden suosio on nousussa myös uudisrakentamisessa.
– Joka puolella näkyy nyt rakennusten yllä olevia remonttihuppuja. Eräs tunnettu valvoja on kuitenkin arvioinut, että pääkaupunkiseudulla olisi vain kolmisenkymmentä osaavaa kattopeltiseppää, Siivonen sanoo.
Pöyhösen mukaan pula työntekijöistä on valtakunnallinen. Pahimmillaan tilanne on pääkaupunkiseudun lisäksi Tampereella ja Turussa.
Ammatillinen koulutus ei ole ratkaissut ongelmaa
Joissakin kaupungeissa kattopeltiseppiä koulutetaan myös ammatillisilla koulutuslinjoilla, vaikka kyseessä on tyypillisesti kisälliammatti. Turkulaisen Kattava Oy:n toimitusjohtaja Jarno Mikkola kertoo, että Turun seudulla ammatillinen koulutus on nostanut kattopeltiseppien määrää, mutta se ei ole ratkaissut koko ongelmaa. Vielä enemmän kaivataan kokeneita työntekijöitä.
– Jonkin verran mekin olemme perehdyttäneet koulusta valmistuneita kattopeltiseppiä, mutta he saattavat tarvita jopa enemmän koulutusta kuin alanvaihtajat, joilla on jo kokemusta muista työelämän vaatimuksista, Mikkola sanoo.
Myöskään Mikkolan yritys ei ole yrittänyt aktiivisesti rekrytoida uusia työntekijöitä. Mikkola on huomannut, että osaavat kattopeltisepät tuntevat kyllä toisensa, eikä alan osaajia siksi jää työttömiksi. Harvassa ovat Mikkolan mukaan myös ne kattopeltisepät, jotka alalta poistuvat.
Lue myös: Lumenpudottajat uurastavat aamusta iltaan kattojen turvaamiseksi