Perinteinen kissanhiekka valmistetaan yleensä bentoniitista, joka on tulivuoren purkauksista syntyneestä tuhkasta muodostunutta savimineraalia. Bentoniitti on ominaisuuksiltaan hyvin joustavaa ja imukykyistä. Kastuessaan bentoniittihiekka paakkuuntuu koviksi paakuiksi sitoen samalla hajun tehokkaasti.
Faunatar Itiksen myymäläpäällikkö Anna-Kaisa Tarkiainen arvioi, että kaikesta myydystä kissanhiekasta 60–70 prosenttia on paakkuuntuvaa bentoniittihiekkaa.
Hiekan kyky sitoa eritteiden hajua on tärkeä ominaisuus asiakkaille. Myös hajustetuilla hiekoilla on suuri kysyntä.
– Tärkeintä kissanomistajille on, että hiekka ei haise pahalta eikä kulkeudu ympäri asuntoa. Myös pölyämättömyydestä kysytään paljon, sanoo Tarkiainen.
Bentoniittikissanhiekka on tyypillisesti rakenteeltaan melko hienojakoista, niin kutsuttua mikrohiekkaa. Karkeampaa bentoniittihiekkaa ei juuri enää myydä sen pölyävyyden ja heikomman paakkuuntuvuuden vuoksi.
Puu haastaa saven
Perinteisen hiekan ensisijaiset haastajat ovat puupohjaiset maatuvat hiekat. Niiden kysyntä on Tarkiaisen mukaan vaihtelevaa. Puupohjainen hiekka on yleensä bentoniittihiekkaa riittoisampaa. Tarkiainen uskoo, että ekologiaan kiinnitetään jatkossa yhä enemmän huomiota.
– Laatuun panostetaan myös bentoniittihiekkojen kohdalla. Asiakkaat suosivat voimakkaasti paakkuuntuvaa hiekkaa, koska sitä ei tarvitse vaihtaa kokonaan yhtä usein. On ekologisempaa valita hiekka, jota ei kulu yhtä paljon, sanoo Tarkiainen.
Musti ja Mirri -liikkeet omistavan Musti Groupin kissanhiekkojen tuoteryhmästä vastaavan Anu Heikkilän mukaan puu- ja paperipohjaisten kuivikkeiden kysyntä on kasvussa, vaikka niiden myyntiosuus on vielä pieni. Heikkilä uskoo, että kaupungeissa ympäristötietoiset valinnat painottuvat.
Asuinpaikka vaikuttaa kierrätysohjeisiin
Perinteinen kissanhiekka on käytettävyydeltään usein hyvä valinta, mutta sen kierrättäminen voi olla hankalaa. Savipohjainen kissanhiekka ei pala kunnolla vaan jää jätteenpolttouuneihin, jolloin uunien puhdistusväli tihenee. Tämän vuoksi osa jätehuoltolaitoksista on ohjeistanut, että kissanhiekka tulee hävittää kaatopaikkajätteenä.
Täysin maatuvankaan kissanhiekan paikka ei aina ole biojätteessä. Lounais-Suomen jätehuollon jäteneuvonnan mukaan ulosteiden bakteerit voivat aiheuttaa terveysriskin käsittelyssä, minkä vuoksi myös biohajoavat kissanhiekat lajitellaan sekajätteeseen.
Monet kissanomistajat valitsevat hiekan kissan omien mieltymysten mukaan.
Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) ohjeistaa mineraalipohjaisten hiekkojen, kuten bentoniittihiekan, hävittämisen sekajätteen mukana. Puupohjainen tai muu täysin biohajoava kuivike voidaan hävittää biojätteessä.
– Kun ulosteet on poistettu, maatuva kuivike voidaan laittaa biojätteeseen. Biojätteestä valmistetaan multaa, jonka vuoksi lihansyöjien, kuten kissojen, ulosteita ei saa hävittää biojätteen mukana. Ulosteperäiset bakteerit aiheuttavat hygieniahaittaa mullan valmistuksessa, kertoo HSY:n ympäristöasiantuntija Hanna Tukiainen.
Tukiaisen mukaan alueelliset erot lajitteluohjeissa johtuvat biojätteen käsittelyprosessin eroista. Biojätteestä valmistetaan aluekohtaisesti joko biopolttoainetta, biokaasua tai multaa. Tämä ratkaisee, mitä biojätteeseen voidaan laittaa.
– Kissanomistajat osaavat toimia melko hyvin lajitteluoppaan ohjeiden mukaisesti, Tukiainen sanoo.
Suomessa on noin kaksikymmentä jätehuoltolaitosta, joiden ohjeistukset vaihtelevat hieman keskenään. Paikalliset kierrätysohjeet ovat luettavissa jätehuoltolaitosten verkkosivuilta.
Hajuttomuus tärkeintä kissanomistajille
Kysely on toteutettu kahdessa Facebookin kissanomistajille suunnatussa suljetussa ryhmässä. Kyselyssä pystyi valitsemaan yhden tai useamman itselle tärkeimmän kriteerin kissanhiekan valintaa tehdessä. Vastauksia kyselyyn tuli 487.