Tämän kevään eduskuntavaalit ovat ensimmäiset vaalit koronapandemian jälkeen. Äänestys voidaan siis järjestää ilman rajoituksia, eikä perinteiselle äänestystavalle ole tarvinnut miettiä muutoksia. Sähköinen äänestäminen nousi mediassa puheenaiheeksi korona-ajan alue- ja kuntavaaleissa.
Sähköinen äänestystapa tarkoittaa, että äänestys tapahtuu virallisella äänestyskoneella tai internet-yhteyteen liitetyllä laitteella esimerkiksi omalla puhelimella. Muun muassa Brasiliassa äänestyskone on ainoa äänestystapa, ja Virossa nettiäänestäminen on ollut yleistä jo melkein 20 vuotta.
Suomessa asiantuntijat ovat kuitenkin edelleen huolissaan sähköisen äänestämisen tietoturvallisuudesta.
– Sähköinen äänestys olisi varsin houkutteleva kohde erilaisille hyökkäysyrityksille, sanoo oikeusrekisterikeskuksen IT-erityisasiantuntija Juha Mäenalusta.
Hän kertoo, että vaaleihin liittyy jo valmiiksi digitaalisen maailman riskejä. Riskit eivät kuitenkaan rajoitu vain äänestysjärjestelmään vaan myös suoraan äänestämiseen.
– Kaikessa etä-äänestämisessä äänestäjien painostaminen on helpompaa kuin vaalivirkailijoiden valvomassa, Mäenalusta lisää.
Lisäselvityksiä ei ole tiedossa
Oikeusministeriö on arvioinut nettiäänestämisen mahdollisuuksia Suomessa aikaisemminkin. Vuoden 2017 selvityksen mukaan nettiäänestämisen riskit ovat suuremmat kuin hyödyt. Suurimpina huolenaiheina olivat vaalisalaisuuden turvaaminen ja vaalihäirinnän mahdollinen lisääntyminen.
Samat huolet ovat edelleen ajankohtaisia.
– Sähköinen äänestäminen ei ole poissuljettu, ja esimerkiksi äänestystapojen yhdistäminen voisi olla mahdollista, sanoo oikeusministeriön erityisasiantuntija Laura Nurminen.
Hän muistuttaa, että kirjeäänestys tuli viime eduskuntavaaleissa uudeksi äänestysmuodoksi ulkosuomalaisille.
Äänestäjät eivät vaikuta olevan yhtä huolissaan kuin asiantuntijat
360˚ kysyi äänestäjien mielipidettä sähköisestä äänestämisestä. Verkkokyselyllä toteutettuun gallupiin vastasi noin seitsemänkymmentä 18–65-vuotiasta henkilöä.
Kyselyyn vastanneet eivät vaikuttaneet olevan huolissaan sähköisen äänestämisen mahdollisista tietoturvariskeistä. Joka viides ei ole yhtään huolissaan sähköisen äänestämisen tietoturvallisuudesta. Vastaajista noin 39 prosenttia ei olisi yhtään huolissaan vaalisalaisuuden paljastumisesta.
Noin 73 prosenttia vastaajista olisi valmis äänestämään sähköisesti virallisella äänestyskoneella, ja noin 84 prosenttia vastaajista äänestämään omalla internet-yhteyteen liitetyllä laitteella.
Lähde: 360º-median kysely