Suomalainen kuluttaa lihaa 81 kiloa vuodessa.  Lihankulutus on kolminkertaistunut 50-luvulta lähtien, mutta miten se näkyy lautasillamme?

Aiemmin leivän päällä oli voita – nyt lihaa. Liha päihitti maidon ruokateollisuuden kilpajuoksussa suomalaisten ruokapöytiin. Ja nyt meidän pitäisi opetella tavoistamme eroon.

Suomalaisten lihan syöminen kulkee käsi kädessä vaurastumisen kanssa. 50-luvulla Suomi oli toipunut pulavuosista ja ruokaa oli taas saatavilla. Suomi kaupungistui, rikastui ja teollistui ripeää tahtia. Modernisoituminen näkyi kotitalouksien lisäksi maataloudessa, joka oli siirtymässä pois omavaraisuudesta.

Helsingin yliopiston kansatieteen dosentti Maarit Knuuttila kuvaa 50-lukua merkittäväksi murroskohdaksi, jolloin muutoksia alkoi tapahtua. Yksi iso muutos oli vähittäiskaupan rakenteen muutos sekä jääkaappien yleistyminen.

“ Ruokaa ei tarvinnut enää varastoida itselleen. Tuli kauppoja, joissa oli pakastimia ja sellaista päivittäistavaraa, että halutessaan saattoi käydä joka päivä kaupassa. Ei oltu enää kellarikulttuurin armoilla, jossa kaikki piti olla talveksi laitettuna ja varastoituna”, Knuuttila kuvaa.

Kun vertaa vuoden 1950 ja 2017 ruokien suhteellista kulutusta toisiinsa ovat erot näkyviä.

50-luvulla maito oli keskeisessä roolissa

Vuonna 1950 lihan osuus oli vähäisempi, kun taas maidon, viljan ja perunan osuus huomattavasti keskeisempi. Silti 50-luvun ruokamuistoissa liharuokia kuten makaroni- ja kaalilaatikko tai lihakeitto mainitaan yllättävän paljon.

“Ajattelen tästä niin, että vatsa on täytetty ruoassa muulla kuin lihalla. Esimerkiksi liha- tai hernekeitossa lihaa ollut enemmänkin makua antamassa”, pohtii Knuuttila.

Hän muistuttaa, että ruoka oli kasvispainotteista, juurespitoista ruokaa, vaikkei sitä kasvisruoaksi kutsuttukaan. Paistit olivat harvinaista herkkua, juhlaruokaa. Leipää syötiin erityisen paljon, jokaisella aterialla.

“Ja sen leivän päällä oli voita tai vaikkapa suolakurkkuviipale”, toteaa Knuuttila ja muistuttaa että leikkeleet leivän päällä olivat 50-luvulla vielä harvinaisia.

Nykyään leikkeleitä ja erilaisia valmiita lihatuotteita kulutetaan noin 19 kiloa henkeä kohden vuodessa, Lihatiedotusyhdistys ry:n tietojen mukaan.

Broilerin tuotanto kasvatti lihan kulutusta

Lihatuotteiden syömiskäyrien nousu alkoi maatalouden teknologisoitumisen myötä 50-luvulla, kun tuotantovolyymit nousivat. Ensimmäisenä se näkyi naudanlihan ja sianlihan kulutuksen kasvuna. Kasvu jatkui aina 90-luvulle asti, kunnes broilerin tuli rynnistäen tuotantokanaloihin ja sitä myöten markkinoille. Tämä johtui Knuuttilan mukaan maailmalta Suomeen rantautuneista ruokatrendeistä. Niissä painottuivat kevyt, rasvaton ja vaalea liha:

“Nythän broilerin kulutus on jo yli 20 kiloa. Se on helposti saatavilla olevaa ja edullista lihaa.”

Lihaton ruokavalio kasvaa nuorten keskuudessa

Tiedemaailma on varsin yksimielinen siitä, että lihansyöntiä tulisi vähentää ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

“Liha on yhä keskeisessä asemassa. Sen huomasi taas kasvispäivä varusmiehille -keskustelussa. Me odotetaan lihapitoisuutta siinä päivittäisessä ruokailussa”, Maarit Knuuttila pohtii.

Hän kuitenkin näkee, että erot ruokailutottumuksissa ovat ennen kaikkea sukupolvien välillä.

Havaintoa tukee myös Tilastokeskuksen selvitys, jonka mukaan lihaton ruokavalio on lisääntynyt kaikissa muissa ikä­ryhmissä paitsi yli 75-vuotiaissa. Eniten muutoksia on tapahtunut 17–24-vuotiailla, missä lihattomia ostoskorien määrä lähes kaksinkertaistui 18 prosenttiin vuosien 2012-2016 aikana.

Paljonko lihan kulutusta tulisi sitten vähentää ja miten? WWF:n lihaoppaan mukaan ainakin 20 prosenttia. Sen verran lihankulutus on Suomessa lisääntynyt 2000-luvulla. 81 kilon kulutusmäärä tarkoittaa luuttomana lihana noin 64 kiloa. Päivittäisenä kulutuksena tämä on 170 grammaa lihaa. WWF:n lihaoppaan suosittelema vähennys tarkoittaisi 250 grammaa viikossa. Kasvisruokapäivällä viikossa päästään siis varsin lähelle suositusta.

Artikkelissa ilmoitetut elintarvikkeiden kulutusmäärän perustuvat Luken ravintotasetilastoon, joka tehdään YK:n maatalous- ja elintarvikejärjestön (FAO) periaatteiden mukaisesti. Lihan kulutusmäärät on ravintotaseessa ilmoitettu luullisena eli ruholihana. Luullisesta lihasta on luutonta 80 prosenttia joka tarkoittaa 81 kilon kohdalla noin 65 kiloa.