Myyrmäessä sijaitsevan Myyringin tiloissa kokoontuu tiistaisin Voimanaisia-ryhmä. Tällä kertaa ryhmässä on juhlakerta, sillä hyvinvointiteema päättyy. Tarjolla on herkkuja, ja käsiä hemmotellaan kuorinnalla. Aluksi äidit ovat kokoontuneet eri huoneeseen kuin tytöt. Äitien huoneessa soi musiikki käsihemmottelun ajan.

Plan International Suomen järjestämä ryhmä on suunnattu maahanmuuttajataustaisille tytöille ja heidän äideilleen. Ryhmässä äidit ja tyttäret saavat yhteistä aikaa ilman lastenhoitovelvoitteita tai perheen muita jäseniä.

Voimanaisia-ryhmiä järjestetään useita, ja jokainen ryhmä toimii neljä kuukautta kerrallaan. Tämän ajanjakson aikana käsitellään kolmea pääteemaa, joita ovat hyvinvoinnin lisäksi työ-, opiskelu- ja harrastusmahdollisuudet sekä aktiivinen kansalaisuus.

Lisäksi ryhmässä tutustutaan erilaisiin paikkoihin ja palveluihin. Tytöt ovat tutustuneet maksuttomaan, matalan kynnyksen vapaa-ajan toimintaan sekä harrastusmahdollisuuksiin. Äidit ovat saaneet vierailijoiden kautta tietoa muun muassa Mieli Ry:stä ja Startup Refugees -hankkeesta. Yhteisiä vierailuja tehdään myös esimerkiksi kirjastoihin ja erilaisiin kulttuurikohteisiin.

Voimanaisia auttaa monenlaisissa tilanteissa

Ilknur Kocagöz, 49, käy Voimanaisia -ryhmässä tyttärensä kanssa. Turkista kotoisin oleva Kocagöz muutti Suomeen kaksi vuotta sitten. Ryhmästä hän kuuli sosiaaliohjaajaltaan.

Kocagözille ryhmä merkitsee yhteisöllisyyttä. Hän kuvailee ryhmän jäseniä aktiivisiksi ja kertoo saavansa ryhmästä tukea ja apua erilaisiin tilanteisiin. Eräs ryhmän ohjaajista esimerkiksi auttoi Kocagöziä löytämään työharjoittelupaikan.

– Etsin työharjoittelupaikkaa, mutta en löytänyt sellaista, koska korona-aikana töitä ei ole paljon tarjolla. Ohjaajamme jutteli erään koulun rehtorille ja rehtori sanoi, että pääsen heille työharjoitteluun, Kocagöz kertoo.

Kocagözin teini-ikäinen tytär tulee käymään huoneessa tervehtimässä äitiään. Juttelun lomassa tyttö ottaa äitiään kädestä kiinni ja silittää häntä hellästi.

Ilknur Kocagöz Voimanaisia -ryhmän tapaamisessa.

Yhteisöllisyys on perustarve kansalaisuutta katsomatta

Suomeen muuttaneille henkilöille suunnatuilla ryhmillä voi olla positiivisia vaikutuksia jäsentensä kotoutumisprosessiin. Näin kertoo Voimanaisia-ryhmän ohjaaja Tiia Kanerva.

Kotoutumisprosessia voivat nopeuttaa esimerkiksi vierailujen ja ryhmän ohjaajien kautta saatu tieto erilaisista paikoista, sekä mahdollisuus tutustua muihin Suomeen muuttaneisiin henkilöihin.

– Usein jo se, että kohtaa muita, joilla on samanlainen tilanne ja tausta, eli uusi maa ja koettu kotoutumisprosessi, tuo voimaannuttavaa oloa monille, niin äideille kuin tyttärille, Kanerva sanoo.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Moninaisesti parempi –hankkeen projektikoordinaattori Sanna Nykäsen mukaan rasistiset ilmapiirit ja syrjinnän kokemukset arjessa voivat vaikeuttaa esimerkiksi asunnon tai työpaikan saamista ja hankaloittaa kotoutumista.

Kokemus siitä, ettei ole tervetullut yhteisöihin tai yhteiskuntaan voi vaikuttaa välillisesti kokijan mielenterveyteen. Ryhmään ja yhteisöön kuuluminen on jokaisen ihmisen perustarve.

Nykänen kuitenkin korostaa, että Suomeen muuttaneita henkilöitä ei voida niputtaa yhteen joukkoon, vaan jokainen tulee nähdä yksilönä ja huomioida taustojen moninaisuus. Kokemuksia on yhtä monta kuin on Suomeen muuttaneita henkilöitäkin. Tähän tulee kiinnittää huomiota ryhmätoiminnan merkityksestä ja kotoutumisprosesseista puhuttaessa.

Sukupolvien välistä yhdessäoloa

Voimanaisia-ryhmän tapaamisen loppupuolella äidit ja tyttäret leikkivät yhdessä pantomiimia. Leikissä käytetään apuna kuvallisia sanakortteja, jotta kaikki voivat osallistua suomen kielen taidosta riippumatta. Valkopaitainen tyttö menee ensimmäisenä muiden eteen esittämään. Huoneessa kaikuvat nauru ja puheensorina.

– Maahanmuuttajataustaisille henkilöille on paljon yleisiä ryhmiä. Tällaista äidin ja tyttären välistä sukupolvisuhdetta tukevaa toimintaa ei kuitenkaan ole aikaisemmin ollut, Tiia Kanerva sanoo.

Tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla toimii kolme Voimanaisia-ryhmää.

Lue myös: Hikeä hijabin kanssa

Lue myös: Perhe-elämää kahden kulttuurin välissä