Suomessa hiljalleen kasvava padel kerää noin kymmenentuhatta harrastajaa ja turnauksissa käyviä lisenssipelaajia on noin 300. Suomessa ei vielä jaeta palkintopotteja, mutta Euroopassa palkintorahaa tulee 3 000—10 000 euroa turnauksesta ja menestyksestä riippuen.

Padel-mailapelin puoliammattilaiset Max Sjövall, 33, ja Mikko Hermans, 38, ovat Suomessa maajoukkuetason pelaajia. Kaksikko on voittanut useita SM-mitaleja ja käynyt kiertämässä padel-turnauksia ympäri Eurooppaa. Tällä hetkellä Sjövall on Suomen miesten rankingin ykkösenä ja Hermans löytyy sijalta neljä. Sjövall on myös koko maailman rankingissa sijalla 494.

Sjövall pelasi 20 vuotta tennistä, kunnes joutui loukkaantumisen takia lopettamaan sen. Padel vei mukanaan, kun kaveri pyysi kokeilemaan lajia viisi vuotta sitten.

Hermans päätyi myös sattuman kautta padel-pelaajaksi.

— Sain oman ensikosketukseni vuonna 2009, kun erään ravintolan kupeessa Helsingissä padel-valmentaja pyysi kokeilemaan lajia. Voitin sitten kyseisen valmentajan pelissä, ja hän pyysi minua pelaamaan SM-kisoihin, hän muistelee.

Varsinainen kipinä kilpapelaamiseen syttyi Suomen maajoukkuepaidassa Euroopan parhaita vastaan. Sjövallin mielestä padelin aloittamiskynnys on niin matala, että ensimmäisten pelivuosien aikana kehittyy valtavasti. Vasta kansainväliselle tasolle mentäessä mietitään esimerkiksi pelin taktista puolta ja lyöntivalikoimaa.

Kilpapelaamisen ohella kaksikko on juuri perustanut Premium Padel -yrityksen, joka vetää kursseja ja tapahtumia niin aloittelijoille kuin kokeneemmille pelaajille.

Monen vuoden kehitystyö

Padel levisi Suomeen jo 2000-luvun alussa ex-keihäänheittäjä Piukku Kopiloffin tuomana. Tästä alkoi pitkä kehitystyö, jonka ansiosta hän on onnistunut kehittämään lajin Suomessa nykyisiin mittasuhteisiinsa.

Kopiloff kuvailee olevansa intohimoisena ja hulluna padeliin. Hän on rakentanut useita uusia padel-kenttiä Suomeen ja käynyt yli 600:ssa koulussa vapaaehtoisena opastamassa lajia. Virallisia kenttiä on rakennettu Suomeen vajaa 100, mutta uusia tehdään koko ajan lisää.

— Olen pyrkinyt 16 vuoden aikana siihen, että padel olisi liikkuttava ja hauska piknik-peli, joka olisi helposti ihmisten ulottuvilla. En olisi ikinä ryhtynyt tähän, jos olisin tiennyt, kuinka hidasta lajin kehittäminen on ollut Suomessa. Heikompi olisi jo luovuttanut, hän manaa.

Kopiloffin mielestä Suomi tarvitsee isomman juniorituotannon padeliin, mikä edellyttäisi, että laji tulisi jonain päivänä vakituiseksi koululiikunnaksi. Kilpa- ja huippu-urheilusta puhuminen vaatii myös päteviä opettajia ja valmentajia, jotka ovat perehtyneet mailapeliin.

Ruotsissa padel on ollut jo pitkän aikaa Suomea edellä. Länsinaapurissa seuratoiminta on aivan eri tasolla ja kenttiä ruotsalaiset ovat rakennuttaneet yli kahdeksan kertaa enemmän kuin Suomessa. Ruotsi onkin selvä Pohjoismaiden numero yksi padelissa.

Kaksi vuotta sitten EM-kisoissa Suomi onnistui Sjövallin ja Hermansin johdolla sijoittumaan yhdeksänneksi.

Lajin ylivoimaisia kärkimaita ovat Espanja ja Argentiina, jotka ovat olleet MM-kisoissa finaalissa viimeiset kymmenen vuotta. Suomella on vielä matkaa huippumaihin, mutta marraskuun EM-kisoihin Suomi lähtee tavoittelemaan sijoitusta kahdeksan parhaan joukosta.