Ul­ko­maa­lais­taus­tai­sia ää­nioi­keu­tet­tu­ja oli 176 661 vuo­den 2017 kun­ta­vaa­leis­sa. Hei­dän ää­nes­tys­pro­sent­tin­sa oli 24,9, kun kan­ta­väes­tös­tä 59,4 pro­sent­tia käyt­ti ää­nioi­keut­taan.

Vuon­na 2017 ah­ke­rim­min ää­nes­ti­vät so­ma­lit, joi­den ää­nes­tys­pro­sent­ti oli 53 pro­sent­tia. Ve­nä­läis­taus­tai­sis­ta ää­nes­ti 20 pro­sent­tia ja vi­ro­lais­ten ää­nes­ty­sak­tii­vi­suus oli 11 pro­sent­tia.

So­ma­liyh­tei­sö on tii­vis ja yh­tei­söt asu­vat kes­ki­te­tys­ti sa­moil­la alueil­la.

–  Heis­tä monet ovat asu­neet pit­kään maas­sa, ja heil­le on ker­ty­nyt po­liit­tis­ta pää­omaa, ker­too ul­ko­maa­lais­taus­tais­ten po­liit­tis­ta ak­tii­vi­suut­ta tut­ki­va Tam­pe­reen yli­opis­ton väi­tös­kir­ja­tut­ki­ja Jo­se­fi­na Si­pi­nen.

Si­pi­nen on tut­ki­nut ul­ko­maa­lais­taus­tais­ten ää­nes­ty­sak­tii­vi­suut­ta ja ul­ko­maa­lais­taus­tai­sen väes­tön po­liit­tis­ta kiin­nit­ty­mis­tä Suo­mes­sa. Maa­han­muut­ta­ja­väes­tön kiin­nit­ty­mi­nen po­li­tiik­kaan riip­puu osit­tain läh­tö­maas­ta.

Esi­mer­kik­si ve­nä­läis­taus­tai­set ovat ha­jaan­tu­neet ym­pä­ri Suo­mea, eikä heil­lä vält­tä­mät­tä ole yh­teis­tä ve­nä­läis­tä iden­ti­teet­tiä.

–  Ko­ti­maas­sa ta­pah­tu­nut po­liit­ti­nen so­sia­li­saa­tio vai­kut­taa po­li­tiik­kaan suh­tau­tu­mi­seen ja po­li­tii­kan ym­mär­tä­mi­seen Suo­mes­sa. Mi­kä­li vaali- ja puo­lue­jär­jes­tel­mät läh­tö­maas­sa ovat melko sa­man­kal­tai­set kuin Suo­mes­sa, po­liit­ti­nen osal­lis­tu­mi­nen on hel­pom­paa, Si­pi­nen sanoo.

Si­pi­sen mu­kaan po­liit­ti­seen so­sia­li­saa­tioon vai­kut­taa esi­mer­kik­si se, min­kä ikä­is­enä ja min­ka­̈la­isi­sta olois­ta maa­han­muut­ta­ja on tul­lut Suo­meen ja se, kuin­ka de­mo­kraat­ti­nen lä­ht­ömaa on.

Jo­se­fi­na Si­pi­sen mie­les­tä sekä va­sem­mis­to­lai­set että kes­kus­ta­oi­keis­to­lai­set puo­lu­eet ha­lua­vat eri vä­hem­mis­tö­ryh­miä edus­ta­via eh­dok­kai­ta omil­le lis­toil­leen.

Si­pi­nen ko­ros­taa, että olisi tär­ke­ää, että po­li­tii­kas­sa ja me­dias­sa nousi­si esi­merk­ke­jä eri­taus­tai­sis­ta ih­mi­sis­tä asian­tun­ti­joi­na ja päät­tä­ji­nä.

Si­pi­sen mu­kaan ul­ko­maa­lais­taus­tai­sen väes­tön osuu­den kas­vaes­sa kiin­nos­tus hei­dän ko­tou­tu­mis­taan ja eli­no­lo­jaan koh­taan li­sään­tyy.

Ul­ko­maa­lais­taus­tai­sen väes­tön osuus on Suo­mes­sa kään­ty­nyt kas­vuun vasta viime vuo­si­kym­me­ni­nä. Vuon­na 2019 Suo­mes­sa oli 423 494 ul­ko­maa­lais­taus­tais­ta ih­mis­tä. Kun­ta­lii­ton las­kel­mien mu­kaan vie­ras­kie­li­sen väes­tön koko yli kak­sin­ker­tais­tuu vuo­teen 2040 men­nes­sä.

Ky­se­ly: 55 pro­sent­tia ei aio ää­nes­tää tu­le­vis­sa kun­ta­vaa­leis­sa

Gra­fiik­ka ja gal­lup: Yilin Lee-Se­tä­lä.

360 jour­na­lis­mia teki ky­se­lyn so­si­aa­li­ses­sa me­dias­sa maa­han­muut­ta­jil­le. Vas­taa­jis­ta 55 pro­sent­tia sanoi, ettei aio ää­nes­tää tu­le­vis­sa kun­ta­vaa­leis­sa. Ylei­sin syy oli, ettei vas­taa­ja ollut kiin­nos­tu­nut po­li­tii­kas­ta. Näin vas­ta­si 18 pro­sent­tia vas­taa­jis­ta. Seu­raa­vak­si ylei­sim­mät syyt oli­vat, ettei hen­ki­lö löydä so­pi­vaa puo­luet­ta (14 pro­sent­tia) ja hän ei ym­mär­rä po­liit­tis­ta jär­jes­tel­mää (13 pro­sent­tia).

Useam­pi kuin joka kym­me­nes ei tiedä ole­van­sa ää­nioi­keu­tet­tu vaa­leis­sa. Osa ky­se­lyyn vas­tan­neis­ta kokee, ettei ole osa suo­ma­lais­ta jär­jes­tel­mää.

“Mi­nul­la on ää­nioi­keus, koska olen asu­nut Suo­mes­sa 10 vuot­ta, mutta en usko sii­hen, että mi­nul­la pi­täi­si olla oi­keus ää­nes­tää. Uskon, että vain Suo­men kan­sa­lai­sil­la tu­li­si olla ää­nioi­keus. Siksi pi­dät­täy­dyn va­paa­eh­toi­ses­ti ää­nes­tyk­ses­tä ja jätän sen suo­ma­lais­ten teh­tä­väk­si.”

Hän ei ole ainoa, joka luo­puu ää­nioi­keu­des­ta.

Po­liit­ti­nen kiin­nit­ty­mi­nen ta­pah­tuu po­liit­ti­sen so­sia­li­saa­tion pro­ses­sis­sa eli ta­pah­tu­ma­sar­jas­sa, jossa ih­mi­nen kas­vaa yh­teis­kun­nan jä­se­nek­si­ja omak­suu eri­lai­sia ar­vo­ja, asen­tei­ta ja käyt­täy­ty­mis­mal­le­ja.

Si­pi­sen mu­kaan po­liit­ti­seen so­sia­li­saa­tioon vai­kut­taa esi­mer­kik­si se, minkä ikäi­se­nä ih­mi­nen on tul­lut Suo­meen ja kuin­ka de­mo­kraat­ti­nen läh­tö­maa on. Tästä syys­tä eri maa­han­muut­to­taus­tai­sil­la ryh­mil­lä on eri­lai­set edel­ly­tyk­set ym­mär­tää ja osal­lis­tua po­li­tiik­kaan Suo­mes­sa.

“Vie­raan­tu­nei­suus Suo­men po­liit­ti­ses­ta jär­jes­tel­mäs­tä on tyy­pil­lis­tä muu­al­ta muut­ta­neil­le”, Si­pi­nen ker­too.

Po­liit­ti­ses­ta jär­jes­tel­mäs­tä vie­raan­tu­nei­suu­del­la voi olla mo­nen­lai­sia syitä. Eri ih­mis­ten koh­dal­la sii­hen vai­kut­ta­vat eri te­ki­jät. Toi­sil­la ne voi­vat liit­tyä vah­vas­ti syr­jin­tä­ko­ke­muk­siin. Toi­sil­la syy on se, että ih­mi­nen ei ole ha­lu­kas jää­mään Suo­meen pi­dem­mäk­si aikaa, eikä po­li­tiik­ka siksi kiin­nos­ta.

“Mo­ni­kie­li­sel­lä vies­tin­näl­lä olisi mah­dol­lis­ta pois­taa osal­lis­tu­mi­sen es­tei­tä, jotka sys­te­maat­ti­ses­ti syr­ji­vät mei­dän vä­hem­mis­tö­jäm­me”, Si­pi­nen sanoo.

Si­pi­nen pitää tär­keä­nä sitä, että eh­do­kas­lis­tat ovat mo­ni­puo­li­sia ja vä­hem­mis­tös­tä nousee eh­dok­kai­ta näyt­tä­mään esi­merk­kiä.

“Kun näem­me po­lii­tik­ko­ja, jotka tu­le­vat eri­lai­sis­ta taus­tois­ta, siitä tulee nor­maa­lia ja hy­väk­syt­tyä. Vie­ras­kie­li­set eh­dok­kaat ky­ke­ne­vät ta­voit­ta­maan vie­ras­kie­li­set ää­nes­tä­jä­ryh­miä vaa­lien alla ihan eri ta­voin kuin vain suo­mea pu­hu­vat eh­dok­kaat.”

Vaik­ka ää­nioi­keus ja tieto suo­ma­lai­ses­ta po­li­tii­kas­ta löy­tyi­si­kin, mo­nil­le on tie­toi­nen va­lin­ta jät­täy­tyä po­li­tii­kan ul­ko­puo­lel­le.

Gal­lup-ky­se­lyyn vas­ta­si 419 ih­mis­tä. Ky­se­ly to­teu­tet­tiin lä­het­tä­mäl­lä ky­se­ly so­si­aa­li­ses­sa me­dias­sa ve­nä­jän­kie­lis­ten, ara­bian­kie­lis­ten, vi­ron­kie­lis­ten, so­ma­lin­kie­lis­ten, englan­nin­kie­lis­ten ja kii­nan­kie­lis­ten maa­han­muut­ta­jien ryh­miin.

Asuin­pai­kan mää­rit­tä­mät koh­de­ryh­mät

Paul Abbey, 56, Va­sem­mis­to­liit­to, Jy­väs­ky­lä

“Olen ollut mu­ka­na vuo­des­ta 2012. Olen toi­mi­nut kau­pun­gin­val­tuus­ton li­säk­si maa­kun­ta­val­tuu­tet­tu­na, ym­pä­ris­tö- ja ter­veys­jaos­ton pu­heen­joh­ta­ja­na ja Va­sem­mis­to­lii­ton val­tuus­to­ryh­män pu­heen­joh­ta­ja­na.

Yh­tey­den­pi­dos­sa käy­tän suo­mea ja englan­tia. Jy­väs­ky­län kau­pun­gin työl­li­syys­pal­ve­lui­hin ja so­si­aa­li­pal­ve­lui­hin liit­ty­vien luot­ta­mus­teh­tä­vien kaut­ta yri­tän hoi­taa maa­han­muut­ta­jien asioi­ta. Si­vis­tys­pal­ve­luil­la on vel­vol­li­suus jär­jes­tää äi­din­kie­len ope­tus­ta, jota olen puo­lus­ta­nut.

It­sel­le­ni tär­keim­mät asiat ovat tasa-arvo ja kai­kil­le kuu­lu­va hy­vin­voin­ti.

Maa­han­muut­ta­jat usein eivät tiedä, että heil­lä on oi­keus ää­nes­tää kun­nal­lis­vaa­leis­sa. Minä yri­tän ker­toa heil­le, että tämä on oi­keus, jota on hyvä käyt­tää.”

Ali-Reza Ab­da­li, 28, Ko­koo­mus, Kan­ga­sa­la, Tam­pe­re

“Muu­tin per­hee­ni kans­sa Suo­meen vuon­na 2003 ol­les­sa­ni noin 10-vuo­tias. Läh­din po­li­tiik­kaan vuon­na 2012. Ai­kai­sem­min luu­lin, että po­li­tiik­ka on vain eliit­ti­ryh­mien etuoi­keus, mutta näin de­mo­kraat­ti­ses­sa val­tios­sa kuka vain voi läh­teä eh­dol­le.

Kuin hain val­tuus­toon, minua tsem­pat­tiin, au­tet­tiin ja tah­toa­ni kuun­nel­tiin. Tie­tääk­se­ni minun per­hee­ni li­säk­si Kan­ga­sal­la ei ole muita far­sin­kie­li­siä, ja maa­han­muut­ta­ja­taus­tai­sia­kin on erit­täin vähän.

Olen toi­mi­nut si­vis­tys­lau­ta­kun­nas­sa, so­si­aa­li- ja ter­veys­lau­ta­kun­nan jä­se­ne­nä ja Tam­pe­reen seu­dun jouk­ko­lii­ken­ne­lau­ta­kun­nas­sa.

Tu­le­vis­sa vaa­leis­sa olen eh­dol­la Tam­pe­reen kau­pun­gin val­tuus­toon. Siel­lä on enem­män maa­han­muut­ta­ja­taus­tai­sia ää­nes­tä­jiä. Tulen kam­pan­joi­maan myös muil­la kuin suo­men kie­lel­lä. Mi­nul­la on erit­täin hyvä far­sin kie­len taito. Mi­nul­la on tut­tu­ja, jotka pu­hu­vat myös muita kie­liä, ja he ovat lu­pau­tu­neet aut­ta­maan myös omil­la kie­lil­lään.”

Ää­nes­tä­jien luot­ta­mus ei takaa puo­lue­ka­ve­rei­den luot­ta­mus­ta

Ro­sit­sa Rön­ty­nen, 35, Suo­men Kes­kus­ta, Kon­ne­ve­si

“Olen asu­nut Suo­mes­sa vuo­des­ta 2008. Val­tuu­tet­tu­na olen ollut yhden kau­den.

Sil­loin kuin syn­nyin, Bul­ga­ria oli kom­mu­nis­ti­nen maa, ja olen ko­ke­nut tosi rank­ko­ja ai­ko­ja. Sen takia en voi tukea va­sem­mis­to­lais­ta po­li­tiik­kaa. Toi­saal­ta por­va­ri­po­li­tiik­ka ei olisi tu­ke­nut ny­kyis­tä asuin­paik­kaa­ni, joten va­lit­sin kes­kus­tan.

Vaa­li­kam­pan­join­ti­ni to­teu­tui suo­men kie­lel­lä. Olen lähes ainoa maa­han­muut­ta­ja ko­ti­kun­nas­sa­ni ja taa­tus­ti ainoa, joka po­liit­ti­ses­ti ak­tii­vi­nen.

Suu­rim­mil­ta osin olen ollut ri­vi­val­tuu­tet­tu­na. Li­säk­si olen ollut kau­den toi­sel­la puo­lis­kol­la hal­li­tuk­sen va­ra­jä­sen, koko kau­den si­vis­tys­lau­ta­kun­nan va­ra­jä­sen sekä vapaa-ai­ka­jaos­ton pu­heen­joh­ta­ja, jotka kaik­ki ovat hyvin pie­niä ja mer­kit­se­mät­tö­miä teh­tä­viä. Mi­kään niis­tä ei vas­tan­nut toi­vei­sii­ni ja ta­voit­tei­sii­ni.

Koen, että uu­te­na val­tuu­tet­tu­na, maa­han­muut­ta­ja­na ja nuo­re­na nai­se­na mi­nuun ei luo­tet­tu tar­peek­si. Sen takia mi­nul­le ei an­net­tu sel­lai­sia teh­tä­viä, jotka edel­lyt­tä­vät enem­män vas­tuu­ta, ja jois­sa riit­täi­si te­ke­mis­tä.

Vaik­ka olen käy­tän­nös­sä viet­tä­nyt koko ai­kui­se­lä­mä­ni Suo­mes­sa, jot­kut kan­ta­suo­ma­lai­set pi­tä­vät minua kor­rup­toi­tu­nee­na itäeu­roop­pa­lai­se­na. Tämä on ris­ti­rii­das­sa minun oman iden­ti­teet­ti­ni kans­sa. Eu­roop­pa on mei­dän yh­tei­nen ko­tim­me – en pidä it­seä­ni maa­han­muut­ta­ja­na. “

Ran­jith Kumar Prab­ha­ra­kan, 46, SDP, Hä­meen­lin­na

“Olen ollut mel­kein 20 vuot­ta Suo­mes­sa. Minua ky­syt­tiin mu­kaan so­sia­li­de­mo­kraat­ti­sen puo­lu­een kun­ta­vaa­lieh­dok­kaak­si vuon­na 2008.

Po­li­tiik­ka ei ole yhden val­tuu­te­tun peliä. Kom­pro­mis­se­ja pitää tehdä pal­jon, sillä kai­kil­la on omat ar­von­sa ja nä­ke­myk­sen­sä.

Olen tällä het­kel­lä Hä­meen­lin­nan kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen en­sim­mäi­nen va­ra­pu­heen­joh­ta­ja.

Sain toi­sek­si eni­ten ääniä kan­san­edus­ta­ja Tarja Fi­la­to­vin jäl­keen so­sia­li­de­mo­kraat­ti­ses­sa puo­lu­ees­sa. Minut olisi voi­nut lait­taa esi­mer­kik­si val­tuus­ton pu­heen­joh­ta­jan pai­kal­le. Se olisi ollut vies­ti Suo­mel­le, että tänne ai­kui­siäl­lä tul­lut maa­han­muut­ta­ja voi me­nes­tyä.”

En­si­ker­ta­lai­set eh­dok­kaat odot­ta­vin mie­lin mu­ka­na

Eli­sa­bet Mi­he­lu­da­ki, 31, SDP, Hel­sin­ki

“Olen syn­ty­nyt Suo­mes­sa, mutta muu­tim­me isäni ko­ti­maa­han Kreik­kaan, kun olin 7-vuo­tias. Muu­tin ta­kai­sin Suo­meen vuon­na 2012, jonka jäl­keen muu­tin Lon­too­seen suo­rit­ta­maan mais­te­rin tut­kin­toa.  Lon­toos­sa suo­ri­te­tun mais­te­ri­tut­kin­to­ni jäl­keen muu­tin ta­kai­sin Hel­sin­kiin.

Opis­ke­lin val­tio­tie­tei­tä ja olin EU:ssa har­joit­te­li­ja­na. En kui­ten­kaan jat­ka­nut po­li­tii­kan pa­ris­sa, koska koin, että po­li­tiik­ka ke­hit­tyy liian hi­taas­ti. Se, että pää­mi­nis­te­ri­näm­me on tällä het­kel­lä nai­nen, roh­kai­si minua läh­te­mään mu­kaan po­li­tiik­kaan.

Ha­luan näyt­tää maa­han­muut­ta­ja­taus­tai­sil­le hen­ki­löil­le, miten po­li­tiik­ka vai­kut­taa hei­dän ar­keen­sa, jotta tämä mo­ti­voi­si heitä ää­nes­tä­mään. Monet maa­han­muut­ta­ja­taus­tai­set eivät tiedä, miten po­liit­ti­set pää­tök­set vai­kut­ta­vat hei­dän ar­kie­lä­mään­sä.

Hel­sin­gin val­tuus­ton maa­han­muut­ta­ja­jä­sen­ten osuus on kuusi pro­sent­tia. Luku on aika pieni, jos ote­taan huo­mioon, että syn­ty­pe­räl­tään ul­ko­maa­lai­sia hel­sin­ki­läi­siä oli 16,5 pro­sent­tia kau­pun­gin koko väes­tös­tä vuon­na 2019.

Työl­li­syys on toi­nen mi­nul­le tär­keä asia, koska mi­nun­kin koh­dal­la­ni ul­ko­maa­lai­sen ni­me­ni takia oli vai­kea pääs­tä haas­tat­te­lui­hin.

Moni maa­han­muut­ta­ja ei edes tiedä, että heil­lä on ää­nioi­keus. Tar­vi­taan enem­män kon­kreet­tis­ta tie­toa siitä, mitä val­tuus­tos­sa ta­pah­tuu ja miksi kan­nat­taa ää­nes­tää. Tästä pi­täi­si tuoda tie­toa sillä ta­val­la, että sitä voisi hel­pos­ti ym­mär­tää.

Maa­han­muut­ta­jil­la on kan­ta­suo­ma­lai­sia hei­kom­pi ti­lan­ne, koska ei ole ih­mi­siä val­tuus­tois­sa, joi­hin voisi sa­mais­tua ja jotka edis­täi­si­vät hei­dän asioi­taan. Kam­pan­jas­sa­ni käy­tän suo­mea ja englan­tia.”

Mo­ha­med Yousif, 24, Va­sem­mis­to­liit­to, Tam­pe­re 

“Olen asu­nut 14 vuot­ta Suo­mes­sa, Tam­pe­reel­la vuo­den ver­ran. Olen läh­te­nyt eh­dol­le, koska olen kyl­läs­ty­nyt sii­hen, kuin­ka pal­jon pää­tök­siä teh­dään minun puo­les­ta­ni.

Maa­han­muut­ta­ja­taus­tais­ten ää­nes­tys­pro­sen­tin ja po­liit­ti­sen ak­ti­vis­min vä­häi­syys joh­tuu siitä ta­vas­ta ja kie­les­tä, jolla po­li­tii­kas­ta pu­hu­taan hei­dän kes­kuu­des­saan. Ää­nioi­keu­des­ta pu­hu­mi­nen ei riitä, vaan asiat pi­täi­si kon­kreet­ti­ses­ti se­lit­tää ja avata ruo­hon­juu­ri­ta­sol­la. Jos po­lii­tik­ko iden­ti­fioi it­sen­sä maa­han­muut­ta­jak­si, hän puhuu kiel­tä, jota on hel­pom­pi ym­mär­tää.

Po­li­tiik­ka on mo­nes­sa maas­sa tabu, josta ei saa puhua. Ei ole har­vi­nais­ta, että on vain eh­dok­kai­ta, joi­hin ei voi luot­taa.

Po­li­tii­kas­sa vi­ha­pu­he on epä­suo­ras­ti sal­lit­tua, ja se pe­lot­taa maa­han­muut­ta­ja­taus­tai­sia.

Suo­mes­sa on pal­jon et­nis­ten pe­rus­tein toi­mi­via yh­dis­tyk­siä, joi­hin maa­han­muut­ta­jien on ma­ta­la kyn­nys mennä. Mie­les­tä­ni eh­dok­kai­den tu­li­si jal­kau­tua sinne, missä koh­de­ryh­mät ovat.”

Ger­ge­ly Pa­ta­ki, 40, Ko­koo­mus, Ka­la­jo­ki

“Olen muut­ta­nut Suo­meen vuon­na 2008. Olen työs­ken­nel­lyt koko ikäni ter­vey­sa­lal­la en­si­hoi­don pa­ris­sa.

Hoi­toa­lan by­ro­kra­ti­aa pi­täi­si vä­hen­tää. Itse olen käy­nyt sa­mo­ja kou­lu­ja kolme ker­taa siksi, että en ollut suo­rit­ta­nut opin­to­ja­ni Suo­men ra­jo­jen si­säl­lä. Nä­ki­sin, että hoi­toa­lal­le si­sään­pää­syä voisi hel­pot­taa.

Läh­tö­koh­tai­ses­ti ha­lusin pi­dät­täy­tyä sa­nas­ta maa­han­muut­ta­ja. Itse ja­kai­sin maa­han­muut­ta­jat kah­teen ryh­mään: vasta ko­tiu­tu­nei­siin ja pi­dem­män aikaa Suo­mes­sa ol­lei­siin.

Vasta maa­han saa­pu­neil­la on pal­jon hoi­det­ta­via vi­ran­omai­s­asioi­ta. Sil­loin ei it­sel­lä­ni­kään olisi tul­lut ky­sy­myk­seen kiin­nos­tua po­li­tii­kas­ta. Kun maa­han­muut­ta­ja on ank­ku­roi­tu­nut maa­han, kiin­nos­tus po­li­tiik­kaa koh­taan herää. Monet ver­tai­le­vat Suo­men ti­lan­net­ta ko­ti­maa­han po­li­tiik­kaan.

Maa­han­muut­ta­jia kiin­nos­ta­vat ai­heet, jotka ovat heitä lä­hel­lä. Täl­lai­sia asioi­ta on työ­paik­ko­jen, ope­tuk­sen ja in­te­graa­tion li­sää­mi­nen.

Suo­men kie­lel­lä kam­pan­join­ti on vält­tä­mä­tön­tä, ol­laan­han Suo­mes­sa. Englan­nil­la ta­voit­taa tääl­lä asu­via muita vä­hem­mis­töön kuu­lu­via. Ruot­sin­kie­li­siä hen­ki­löi­tä lä­hes­tyn ma­ta­lal­la kyn­nyk­sel­lä, vaik­ka ruot­sin kie­len tai­dois­sa­ni on puut­tei­ta.

Maa­han­muut­ta­jil­le pitää taa­taa in­tegroi­tu­mis­ta tu­ke­via pro­ses­se­ja, luoda työ­paik­ko­ja ja Suo­meen muut­ta­neet ih­mi­set on pi­det­tä­vä tääl­lä. Ih­mis­ten pitää kokea, että tämä on heil­le oikea paik­ka, jonka eteen he ovat val­mii­ta te­ke­mään työtä.”