”Yksikin puu tai tekopökkelö voi olla todella merkityksellinen metsien lajistolle”, sanoo luonnonhoidon johtava asiantuntija

Tekopökkelöt ovat pystyyn lahoamaan jätettyjä kuusi- ja lehtipuita, jotka on harvennus- tai avohakkuun yhteydessä katkaistu muutaman metrin korkeudelta ja jätetty metsään lahopuita hyödyntävien lajien ravinnoksi ja asuinpaikaksi. Tekopökkelöt lisäävät talousmetsien monimuotoisuutta ja rikastuttavat metsämaisemaa.

Hakkuualueiden keskellä tai reunoilla saattaa törmätä puuhun, joka muistuttaa korkeaa kantoa. Kyseessä on tekopökkelö, muutaman metrin korkeudelta elävänä katkaistu puu. Niiden tekeminen hakkuiden yhteydessä on helppo ja edullinen tapa lisätä monien eliöstöjen hyödyntämää lahopuuta talousmetsissä.

Lahopuuta hyödyntävät lajit ovat tärkeä osa metsän ekosysteemiä. Lahopuussa kehittyvät hyönteiset ovat ravintoa useille linnuille. Tekopökkelöiden tekeminen hyödyttää myös marjastajia, sillä lahopuissa pesivien metsäpölyttäjien rooli marjasadon turvaajana on merkittävä.

Tekopökkelöitä on enenevissä määrin tehty hakkuiden yhteydessä jo 1990-luvulta lähtien, mutta tutkimukseen perustuvaa ohjeistusta niiden tekemisestä ei ollut julkaistu ennen vuosina 2021–2022 toteutettua Tekopöly-hanketta. Tekopöly-projekti kuului METSO-ohjelmaan.

”Vertasimme tekopökkelöitä luonnonpökkelöihin ja tutkimme, löydämmekö eroja näiden lajistossa. Lisäksi tutkimme, löydämmekö eroja lahopuulajistossa eri puulajien, pökkelöiden sijoittelun ja hakkuuasteiden välillä”, kertoo hankkeen projektikoordinaattori Heidi Björklund.

Tekopöly-hankkeen tavoitteena oli selvittää tekopökkelöiden hyötyjä ja sitä, millaisia tekopökkelöitä kannattaisi tehdä. Hankkeessa tarkasteltiin lintuja, sieniä ja pistiäisiä, ja tavoitteena oli selvittää, miten sijoitellut ja millaiset tekopökkelöt hyödyllisimpiä monimuotoisuudelle ja lahopuuta käyttävälle lajistolle.

”Hankkeessa havaitsimme, että tekopökkelöiden tekeminen kannattaa: havaitsimme tekopökkelöillä lahopuuta käyttävää lajistoa, lähinnä melko yleisiä lajeja.”

Projektissa havaittiin myös, että korkeammat ja paksummat pökkelöt tarjoavat enemmän resursseja lahopuuta käyttävälle eliöstölle.

”Jos melko paksuja puita ei ole saatavilla, kannattaa ohuemmatkin puut hyödyntää mieluummin, kuin ei tekisi tekopökkelöitä ollenkaan. Huonokuntoiset puut pitää jättää kokonaisiksi lahopuiksi metsään.”

Tekopöly-hankkeen aineisto kerättiin kesällä 2021 Keski-Suomessa Viitasaarella. Kuvaaja: Heidi Björklund

Lahopuun määrää talousmetsissä halutaan lisätä

”Edelleenkin monet metsäalan toimijat sekä metsänomistajat ajattelevat, että lahopuut ovat terveysriski metsälle. Mutta lahopuussa olevat lajit viihtyvät vain lahopuissa”, sanoo Riitta Raatikainen, Metsäkeskuksen luonnonhoidon johtava asiantuntija.

”Tekopökkelöiden tekeminen on aktiivinen teko, jolla talousmetsien ekologista laatua voidaan parantaa”

Millaisista puista tekopökkelöitä kannattaa tehdä?

”Etenkin koivuista. Haavat ja raidat kannattaa jättää kokonaisina metsään, niistä ei tekopökkelöitä kannata tehdä”, Raatikainen kertoo.

Haavat ja raidat ovat alkukevään pölyttäjille tärkeitä.

”Yksikin puu tai tekopökkelö voi olla todella merkityksellinen metsien lajistolle.”