Uusyrityskeskusten tilastojen perusteella Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla perustettujen yritysten määrä väheni selvästi vuodentakaisesta, kun taas Keski-Uudellamaalla uusia yrityksiä perustettiin tammi-kesäkuussa 115 kappaletta. Tämä on 14 prosenttia enemmän kuin viime vuonna.

Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Keuke Oy:n asiakkuuspäällikkö Sari Virta arvioi, että uusia yrityksiä perustettiin paljon esimerkiksi epävarman työtilanteen takia. Monen liikeidean suunnittelu oli aloitettu jo ennen koronapandemiaa.

Siihen, miksi juuri Keski-Uudellamaalla syntyi niin paljon uusia yrityksiä, ei ole yksiselitteistä vastausta. Yksi syy saattoi olla Keukessa vuodenvaihteen jälkeen otettu digiloikka.

– Pystyimme hyvin nopeasti tarjoamaan henkilökohtaisten tapaamisten ohella myös muita väyliä yrityksen perustamisen suunnitteluun, Virta sanoo.

Vaikka Keuke otti uusyritysneuvonnassaan käyttöön niin sähköisen ajanvarauksen, Teams-tapaamiset kuin kriisipuhelimenkin, mukana saattoi olla myös ripaus sattumaa.

– Ehkä täällä oli jostakin syystä nyt sellaista muhivaa potentiaalia. Tietysti haluan ajatella sen myös niin, että ihmiset eivät luovuttaneet eivätkä menettäneet toivoaan, Virta sanoo.

Korona-aikana on perustettu paljon erityisesti palvelualan yrityksiä. Virran mukaan Keski-Uudellamaalla on erilaisille palveluille paljon sopivaa asiakaskuntaa ja korona itsessäänkin on synnyttänyt monenlaista liiketoimintaa, kuten kaupassakäyntiapua.

Sairaan Pyörän Hoitajalla riittää naisasiakkaita

Brasiliasta Suomeen vuonna 2005 muuttanut Patricia Holmberg perusti elokuun alussa toiminimen Sairaan Pyörän Hoitaja. Hyvinkäällä asuva Holmberg kiertää pääkaupunkiseudulla korjaamassa ja huoltamassa polkupyöriä asiakkaiden luona tai esimerkiksi heidän työpaikoillaan.

Asiakkaita on Holmbergin mukaan jo liikaakin. Pyöräily on toki kasvattanut suosiotaan koronan aikana, mutta Holmberg arvioi suosionsa piilevän erityisesti sukupuolessa.

– Minulla on ollut vain kaksi miesasiakasta, kaikki muut ovat olleet naisia. Ehkä naisasiakkaiden on helpompi lähestyä minua, koska olen nainen. Luulen, ettei heitä hävetä sanoa minulle, etteivät he ymmärrä, mitä vikaa heidän pyörässään on.

Holmberg opiskelee Tavastian ammattiopistossa polkupyörämekaanikoksi. Valmistuttuaan hän on ensimmäinen Suomessa koulutettu naispuolinen polkupyörämekaanikko.

Sairaanhoitajana päätoimisesti työskentelevä Holmberg harrastaa maastopyöräilyä ja ryhtyi Sairaan Pyörän Hoitajaksi, koska halusi yhdistää harrastuksen ja työn.

– Sairaanhoitajana en aina pääse seuraamaan potilaan hoidon edistymistä, sillä saatan olla vapaalla tai hoitamassa muita potilaita. Mutta kun otan romupyörän huoltoon ja palautan sen asiakkaalle, joka lähtee koeajolle hymyssä suin, ja kaikki toimii – se on ihana tunne!

Vaikka korona ei pelota, Holmberg uskalsi ryhtyä yrittäjäksi vain sivutoimisesti, sillä pyöräily on Suomessa vielä kausiluontoista. Yritystoiminta on tarkoitus laajentaa päätoimiseksi vasta sitten, kun 49­-vuotias Holmberg jää eläkkeelle sairaanhoitajan työstään.

– Tätä pyörähuoltoa jaksan tehdä varmasti loppuelämäni, Holmberg sanoo.

Patricia Holmbergille on tärkeää, että kaikki pyörähuollon yhteydessä syntyvät roskat ja vanhat polkupyörän osat kierrätetään asianmukaisesti.

Sivutoimisuus on suosittu väylä yrittäjyyteen

Keuken Sari Virta tunnistaa sivutoimisen yrittäjyyden suosion.

– Jo pidempään on ollut sellainen suuntaus, että uudet yrittäjät lähtevät sivutoimisesti liikkeelle, ja uskaltavat sitten jossakin vaiheessa ottaa askelia kohti päätoimisuutta.

Starttirahan näkökulmastakaan isoja päätöksiä ei tarvitse tehdä heti, sillä starttirahaa voi saada vasta siinä vaiheessa, kun sivutoiminen yritystoiminta muuttuu päätoimiseksi.

Lisäksi työttömyysturvalakiin tehdyt lievennykset sekä erilaiset laskutuspalvelut ovat madaltaneet kynnystä ryhtyä yrittäjäksi. Työtön työnhakija on esimerkiksi vuoden 2018 alusta lähtien voinut kokeilla yrittäjyyttä neljä kuukautta menettämättä työttömyysturvaansa.